Suomenmaan kolumni: Talouspuhe ei riitä vaalivoittoon

16.11.2018

Poh­jois­lai­dal­la esi­mer­kik­si me Suo­mes­sa olem­me teh­neet lu­kui­sia vai­kei­ta jul­ki­sen ta­lou­den uu­dis­tuk­sia, jot­ta maa oli­si pa­rem­mas­sa kun­nos­sa tu­le­vil­le su­ku­pol­vil­le.

Jos ta­lous oli­si huo­nos­sa kun­nos­sa, saa­vat de­ma­go­git en­tis­tä enem­män käyt­tö­voi­maa.

Pel­käl­lä me­nes­tyk­sek­kääl­lä ta­lous­po­li­tii­kal­la po­pu­lis­mia ei kuitenkaan saa kit­ket­tyä. Tämä Kes­kus­tan­kin kan­nat­taa pi­tää mie­les­sä.

Ita­li­an po­pu­lis­ti­hal­li­tus on ra­ken­ta­nut en­sim­mäi­sen bud­jet­tin­sa hie­kal­le. Jo val­miik­si vel­kai­nen maa on val­mis li­sä­vel­kaan vas­ta­tak­seen hur­jiin vaa­li­lu­pauk­siin. Ko­mis­sio piti esi­tys­tä niin uto­pis­ti­se­na, et­tä hyl­kä­si sen.

ITA­LI­AN hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­neet po­pu­lis­ti­puo­lu­eet ää­ri­oi­keis­to­lai­nen La Lega sekä Vii­den täh­den lii­ke ei­vät het­kah­da EU-ko­mis­si­on tiuk­kaa lin­jaa. Mitä enem­män ko­mis­sio ku­rit­taa Ita­li­an hal­li­tus­ta, sitä suo­si­tum­pi se on ko­ti­maas­sa.

Muu­al­la eu­ro­a­lu­eel­la seu­ra­taan kyl­mä­hi­ki ot­sal­la saa­pas­maan ha­lut­to­muut­ta nou­dat­taa yh­tei­siä sään­tö­jä. Jos Ita­lia ajau­tuu ta­lousk­rii­siin, ei eu­ro­a­lu­eel­la ole mah­dol­li­suuk­sia aut­taa niin isoa kan­san­ta­lout­ta Krei­kan ta­voin.

Ita­li­an naa­pu­rit Es­pan­ja ja Por­tu­ga­li ovat vai­kei­den ta­lous­vuo­sien jäl­keen pääs­seet kas­vun ural­le. Lä­hi­naa­pu­rei­ta ei in­nos­ta Ita­li­an här­vää­mi­ses­tä seu­raa­va kor­ko­jen nou­su. Seu­rauk­set ulot­tu­vat myös muu­al­le Eu­roop­paan. Poh­jois­lai­dal­la esi­mer­kik­si me Suo­mes­sa olem­me teh­neet lu­kui­sia vai­kei­ta jul­ki­sen ta­lou­den uu­dis­tuk­sia, jot­ta maa oli­si pa­rem­mas­sa kun­nos­sa tu­le­vil­le su­ku­pol­vil­le. Jos ta­lous oli­si huo­nos­sa kun­nos­sa, saa­vat de­ma­go­git en­tis­tä enem­män käyt­tö­voi­maa.

VUO­SI­TU­HAN­NEN alus­ta Eu­roo­pas­sa on uu­ti­soi­tu oi­ke­an lai­dan po­pu­lis­ti­puo­lu­ei­den nou­sus­ta kaut­ta maa­no­san. Maa toi­sen­sa jäl­keen on saa­nut po­liit­ti­sen jär­jes­tel­män osak­si räy­hä­hen­kiä, jot­ka ovat usein maa­han­muut­to- ja EU-vas­tai­sia.

Mikä on pe­rin­teis­ten mal­til­lis­ten voi­mien vas­taus po­pu­lis­miin?

Kak­si­puo­lu­e­jär­jes­tel­mis­sä niin Yh­dys­val­lois­sa kuin Iso-Bri­tan­ni­as­sa pe­rin­tei­set puo­lu­eet ei­vät ole ky­en­neet uu­siu­tu­maan hal­li­tus­ti. Agen­dan ovat sie­pan­neet puo­lu­ei­den si­säl­tä nous­seet ää­ri­lai­to­jen kan­nat­ta­jat.

EU­ROO­PAS­SA so­si­aa­li­de­mok­raa­tit ovat ku­ri­muk­ses­sa lä­hes kaik­ki­al­la. Lii­ke ei ole osoit­ta­nut ky­kyä uu­dis­tua. Po­pu­lis­tien po­la­ri­soi­mas­sa il­ma­pii­ris­sä men­nään koh­ti ää­ri­lai­to­ja niin va­sem­mal­le kuin oi­ke­al­le si­joit­tu­vis­sa puo­lu­eis­sa.

Po­pu­lis­min kas­vu­a­lus­ta kum­pu­aa eri­ar­voi­suu­des­ta tai ai­na­kin sen tun­tees­ta.

Vi­ha­po­lii­ti­kan pää­mää­rä on ih­mis­ryh­mien nos­tat­ta­mi­nen to­si­aan vas­taan. Eri­tyi­ses­ti vie­rail­la ih­mis­ryh­mil­lä pe­lot­te­lu on ol­lut tur­mi­ol­li­nen ja pro­pa­gan­dis­teil­la toi­mi­va tak­tiik­ka läpi his­to­ri­an.

LAA­JA si­vis­tys on ai­noa kes­tä­väs­ti toi­mi­va kei­no po­pu­lis­min vas­tus­ta­mi­seen. Pel­käl­lä me­nes­tyk­sek­kääl­lä ta­lous­po­li­tii­kal­la po­pu­lis­mia ei saa kit­ket­tyä. Tämä Kes­kus­tan­kin kan­nat­taa pi­tää mie­les­sä. Yh­dys­val­to­jen ta­lous pors­kut­taa pa­rem­min kuin ai­koi­hin ja maa­han va­lit­tiin sil­ti hö­pö­pu­heis­ta tun­net­tu pre­si­dent­ti.

Jot­ta kes­ki­ken­tän mal­til­li­set voi­mat pär­jää­vät yh­teis­ten asi­oi­den hoi­ta­mi­ses­sa, vaa­di­taan niil­tä tai­toa. Po­pu­lis­min tiel­le ei pidä sor­tua, mut­ta po­pu­la­ri­soin­nin ky­kyä pi­tää ol­la.

Fak­to­jen pi­tää ol­la kun­nos­sa, mut­ta pa­ket­ti pi­tää tar­joil­la ym­mär­ret­tä­väs­ti. Kil­pai­lu­ky­ky, työl­li­syy­sas­te tai eu­roop­pa­lai­nen oh­jaus­jak­so ei­vät ker­ro ää­nes­tä­jil­le yh­tään mi­tään. Kou­lu­ruo­ka, työ­paik­ka ja met­sä eh­kä enem­män.

De­mok­ra­tia ma­kaa vas­tuul­lis­ten voi­mien har­teil­la. On mei­dän vas­tuul­la, et­tei­vät po­pu­lis­tit kaap­paa de­mok­ra­ti­aa.

 

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan Puheenvuoro-palstalla 16.11.2018


Muistan edelleen uutiset Kemijärven sellutehtaan sulkemisesta. Kemijärvi ja koko Itä-Lappi kärsi eniten, mutta se oli isku koko Lapille.

Kemijärven ja lukuisten muiden tehtaiden sulkemisten vuoksi Suomen metsienkäyttö oli pitkään normaalia alemmalla tasolla, metsätaloudellisesti vajaakäytöllä.

Hiljalleen käyttöä on saatu takaisin ylöspäin. Venäjän tuonti on vähentynyt ja myös uusia investointeja on tullut. Kemijärven Keitele Groupin saha lienee yksi parhaista esimerkeistä.