Talouspuhe ei riitä vaalivoittoon

16.11.2018

Ita­li­an po­pu­lis­ti­hal­li­tus on ra­ken­ta­nut en­sim­mäi­sen bud­jet­tin­sa hie­kal­le. Jo val­miik­si vel­kai­nen maa on val­mis li­sä­vel­kaan vas­ta­tak­seen hur­jiin vaa­li­lu­pauk­siin. Ko­mis­sio piti esi­tys­tä niin uto­pis­ti­se­na, et­tä hyl­kä­si sen.

ITA­LI­AN hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­neet po­pu­lis­ti­puo­lu­eet ää­ri­oi­keis­to­lai­nen La Lega sekä Vii­den täh­den lii­ke ei­vät het­kah­da EU-ko­mis­si­on tiuk­kaa lin­jaa. Mitä enem­män ko­mis­sio ku­rit­taa Ita­li­an hal­li­tus­ta, sitä suo­si­tum­pi se on ko­ti­maas­sa.

Muu­al­la eu­ro­a­lu­eel­la seu­ra­taan kyl­mä­hi­ki ot­sal­la saa­pas­maan ha­lut­to­muut­ta nou­dat­taa yh­tei­siä sään­tö­jä. Jos Ita­lia ajau­tuu ta­lousk­rii­siin, ei eu­ro­a­lu­eel­la ole mah­dol­li­suuk­sia aut­taa niin isoa kan­san­ta­lout­ta Krei­kan ta­voin.

Ita­li­an naa­pu­rit Es­pan­ja ja Por­tu­ga­li ovat vai­kei­den ta­lous­vuo­sien jäl­keen pääs­seet kas­vun ural­le. Lä­hi­naa­pu­rei­ta ei in­nos­ta Ita­li­an här­vää­mi­ses­tä seu­raa­va kor­ko­jen nou­su. Seu­rauk­set ulot­tu­vat myös muu­al­le Eu­roop­paan. Poh­jois­lai­dal­la esi­mer­kik­si me Suo­mes­sa olem­me teh­neet lu­kui­sia vai­kei­ta jul­ki­sen ta­lou­den uu­dis­tuk­sia, jot­ta maa oli­si pa­rem­mas­sa kun­nos­sa tu­le­vil­le su­ku­pol­vil­le. Jos ta­lous oli­si huo­nos­sa kun­nos­sa, saa­vat de­ma­go­git en­tis­tä enem­män käyt­tö­voi­maa.

Ita­li­an po­pu­lis­ti­hal­li­tus on ra­ken­ta­nut en­sim­mäi­sen bud­jet­tin­sa hie­kal­le. Jo val­miik­si vel­kai­nen maa on val­mis li­sä­vel­kaan vas­ta­tak­seen hur­jiin vaa­li­lu­pauk­siin. Ko­mis­sio piti esi­tys­tä niin uto­pis­ti­se­na, et­tä hyl­kä­si sen.

ITA­LI­AN hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­neet po­pu­lis­ti­puo­lu­eet ää­ri­oi­keis­to­lai­nen La Lega sekä Vii­den täh­den lii­ke ei­vät het­kah­da EU-ko­mis­si­on tiuk­kaa lin­jaa. Mitä enem­män ko­mis­sio ku­rit­taa Ita­li­an hal­li­tus­ta, sitä suo­si­tum­pi se on ko­ti­maas­sa.

Muu­al­la eu­ro­a­lu­eel­la seu­ra­taan kyl­mä­hi­ki ot­sal­la saa­pas­maan ha­lut­to­muut­ta nou­dat­taa yh­tei­siä sään­tö­jä. Jos Ita­lia ajau­tuu ta­lousk­rii­siin, ei eu­ro­a­lu­eel­la ole mah­dol­li­suuk­sia aut­taa niin isoa kan­san­ta­lout­ta Krei­kan ta­voin.

Ita­li­an naa­pu­rit Es­pan­ja ja Por­tu­ga­li ovat vai­kei­den ta­lous­vuo­sien jäl­keen pääs­seet kas­vun ural­le. Lä­hi­naa­pu­rei­ta ei in­nos­ta Ita­li­an här­vää­mi­ses­tä seu­raa­va kor­ko­jen nou­su. Seu­rauk­set ulot­tu­vat myös muu­al­le Eu­roop­paan. Poh­jois­lai­dal­la esi­mer­kik­si me Suo­mes­sa olem­me teh­neet lu­kui­sia vai­kei­ta jul­ki­sen ta­lou­den uu­dis­tuk­sia, jot­ta maa oli­si pa­rem­mas­sa kun­nos­sa tu­le­vil­le su­ku­pol­vil­le. Jos ta­lous oli­si huo­nos­sa kun­nos­sa, saa­vat de­ma­go­git en­tis­tä enem­män käyt­tö­voi­maa.

VUO­SI­TU­HAN­NEN alus­ta Eu­roo­pas­sa on uu­ti­soi­tu oi­ke­an lai­dan po­pu­lis­ti­puo­lu­ei­den nou­sus­ta kaut­ta maa­no­san. Maa toi­sen­sa jäl­keen on saa­nut po­liit­ti­sen jär­jes­tel­män osak­si räy­hä­hen­kiä, jot­ka ovat usein maa­han­muut­to- ja EU-vas­tai­sia.

Mikä on pe­rin­teis­ten mal­til­lis­ten voi­mien vas­taus po­pu­lis­miin?

Kak­si­puo­lu­e­jär­jes­tel­mis­sä niin Yh­dys­val­lois­sa kuin Iso-Bri­tan­ni­as­sa pe­rin­tei­set puo­lu­eet ei­vät ole ky­en­neet uu­siu­tu­maan hal­li­tus­ti. Agen­dan ovat sie­pan­neet puo­lu­ei­den si­säl­tä nous­seet ää­ri­lai­to­jen kan­nat­ta­jat.

EU­ROO­PAS­SA so­si­aa­li­de­mok­raa­tit ovat ku­ri­muk­ses­sa lä­hes kaik­ki­al­la. Lii­ke ei ole osoit­ta­nut ky­kyä uu­dis­tua. Po­pu­lis­tien po­la­ri­soi­mas­sa il­ma­pii­ris­sä men­nään koh­ti ää­ri­lai­to­ja niin va­sem­mal­le kuin oi­ke­al­le si­joit­tu­vis­sa puo­lu­eis­sa.

Po­pu­lis­min kas­vu­a­lus­ta kum­pu­aa eri­ar­voi­suu­des­ta tai ai­na­kin sen tun­tees­ta.

Vi­ha­po­lii­ti­kan pää­mää­rä on ih­mis­ryh­mien nos­tat­ta­mi­nen to­si­aan vas­taan. Eri­tyi­ses­ti vie­rail­la ih­mis­ryh­mil­lä pe­lot­te­lu on ol­lut tur­mi­ol­li­nen ja pro­pa­gan­dis­teil­la toi­mi­va tak­tiik­ka läpi his­to­ri­an.

LAA­JA si­vis­tys on ai­noa kes­tä­väs­ti toi­mi­va kei­no po­pu­lis­min vas­tus­ta­mi­seen. Pel­käl­lä me­nes­tyk­sek­kääl­lä ta­lous­po­li­tii­kal­la po­pu­lis­mia ei saa kit­ket­tyä. Tämä Kes­kus­tan­kin kan­nat­taa pi­tää mie­les­sä. Yh­dys­val­to­jen ta­lous pors­kut­taa pa­rem­min kuin ai­koi­hin ja maa­han va­lit­tiin sil­ti hö­pö­pu­heis­ta tun­net­tu pre­si­dent­ti.

Jot­ta kes­ki­ken­tän mal­til­li­set voi­mat pär­jää­vät yh­teis­ten asi­oi­den hoi­ta­mi­ses­sa, vaa­di­taan niil­tä tai­toa. Po­pu­lis­min tiel­le ei pidä sor­tua, mut­ta po­pu­la­ri­soin­nin ky­kyä pi­tää ol­la.

Fak­to­jen pi­tää ol­la kun­nos­sa, mut­ta pa­ket­ti pi­tää tar­joil­la ym­mär­ret­tä­väs­ti. Kil­pai­lu­ky­ky, työl­li­syy­sas­te tai eu­roop­pa­lai­nen oh­jaus­jak­so ei­vät ker­ro ää­nes­tä­jil­le yh­tään mi­tään. Kou­lu­ruo­ka, työ­paik­ka ja met­sä eh­kä enem­män.

De­mok­ra­tia ma­kaa vas­tuul­lis­ten voi­mien har­teil­la. On mei­dän vas­tuul­la, et­tei­vät po­pu­lis­tit kaap­paa de­mok­ra­ti­aa.

 

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan Puheenvuoro-palstalla 16.11.2018


Tornion terästehdas on kiertotalouden paraatiesimerkki. Kaikki tehtaan tuotteet on tehty 70-90 prosenttisesti kierrätetyistä materiaaleista. Teräs on käyttönsä jälkeen taas täysin kierrätettävissä. 

Myyntiin Meri-Lapista lähtee maailman laadukkainta ruostumatonta terästä. 

Terästä tarvitaan moniin modernin maailman keskeisimpiin rakennelmiin: siltoihin, valtamerilaivoihin, pilvenpiirtäjiin ja muihin.

Myös uusiutuvan energian läpimurto, tuulivoima ja aurinkoenergia, tarvitsee toteutuakseen terästä.