Suuret yliopistot eivät ole menestyksen tae

15.10.2015

Maakuntien korkeakouluilla on alueilleen suuri merkitys niin tieteen, kulttuurin kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta. Ne ovat olleet monella tapaa aluekehityksen vetureita, eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö näin olisi jatkossakin.

Pienillä yliopistoilla on myös muuta kansallista merkitystä. Esimerkiksi Lapin yliopisto kouluttaa lähes neljänneksen Suomen juristeista ja kolmanneksen taideteollisen alan korkeakoulutetuista.

Puhtaasti määrällisesti arvioituna Hankenin, Lapin yliopiston ja Vaasan yliopiston julkaisutehokkuus suhteessa rahoitukseen on korkein ja suurimpien yliopistojen julkaisutehokkuus heikoin.

Ruotsinkielisen kauppakorkeakoulu Hankenin professori Anne Brunila esitti 12.10. Suomen korkeakoulujen määrän radikaalia vähentämistä. Brunilan mukaan ”liian laaja korkeakouluverkko näivettää ja rapauttaa tutkimusta, tiedettä ja koulutusta”.

Brunilan kritiikki kohdistuu maakuntien keskimääräistä pienempiin korkeakouluihin. Hänen mukaansa maakuntien korkeakouluyksiköt ovat vain vanhanaikaisen ”alue- ja reviiripolitiikan” seurausta.

Brunila ei tunnusta maakuntien korkeakoulujen kansallista tai alueilleen tuottamaa lisäarvoa. Korkeakouluilla on alueilleen suuri merkitys niin tieteen, kulttuurin kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta. Ne ovat olleet monella tapaa aluekehityksen vetureita, eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö näin olisi jatkossakin.

Pienillä yliopistoilla on myös muuta kansallista merkitystä. Esimerkiksi Lapin yliopisto kouluttaa lähes neljänneksen Suomen juristeista ja kolmanneksen taideteollisen alan korkeakoulutetuista.

KTT Antti Fredriksson Turun yliopistosta on analysoinut Suomen yliopistojen tilinpäätöksiä vuosilta 2010–2014 (Acatiimi 6/15). Vertailtaessa tilikaudella 2014 suoritettujen yliopistotutkintojen määrää yhteenlaskettuihin henkilötyövuosiin pärjäsivät pienet Hanken, Lapin yliopisto ja Vaasan yliopisto parhaiten. Sama kolmikko oli kärjessä myös vertailtaessa yhteenlaskettuja julkaisuja suhteessa yliopistojen liikevaihtoon.

Rahoituksen kohdentamisesta tilikaudella 2014 Fredriksson toteaa, että ”puhtaasti määrällisesti arvioituna Hankenin, Lapin yliopiston ja Vaasan yliopiston julkaisutehokkuus suhteessa rahoitukseen on siten korkein ja suurimpien yliopistojen julkaisutehokkuus heikoin.”

Suuret yliopistot pärjäsivät viime vuonna paremmin, kun julkaisuissa otettiin huomioon vain vertaisarvioidut tieteelliset alkuperäisartikkelit – joiden merkitys korostuu lääke- ja luonnontieteissä – ja niiden määrä suhteutettiin henkilötyövuosiin.

Pakonomaisten yhteenliittämisten sijaan yliopistojen tulee jatkaa omaa profiilityötään. Kehittyä täytyy, mutta tieteen taso ei käskemällä parane.

Katri Kulmuni

kansanedustaja (kesk.)

 

Kirjoitus on julkaistu mielipidekirjoituksena useassa maakuntalehdessä 14.-15.10.2015

Lisää paikkakunnasta: Rovaniemi


Muistan edelleen uutiset Kemijärven sellutehtaan sulkemisesta. Kemijärvi ja koko Itä-Lappi kärsi eniten, mutta se oli isku koko Lapille.

Kemijärven ja lukuisten muiden tehtaiden sulkemisten vuoksi Suomen metsienkäyttö oli pitkään normaalia alemmalla tasolla, metsätaloudellisesti vajaakäytöllä.

Hiljalleen käyttöä on saatu takaisin ylöspäin. Venäjän tuonti on vähentynyt ja myös uusia investointeja on tullut. Kemijärven Keitele Groupin saha lienee yksi parhaista esimerkeistä.

Tiedote medialle 1.11.2018

Metsähallitus on tehnyt päätöksensä luontopalveluille kansallispuistojen ja retkeilyalueiden korjausvelan paikkaamiseksi esitetyistä lisärahoista. Lapin osalta palvelurakenteen kehittämiseen ja korjaamiseen on tulossa rahaa Napapiirin retkeilyalueelle, Auttikönkään luonnonsuojelualueelle sekä Pallas–Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistoihin

HEL­SIN­GIN yli­o­pis­ton uu­si reh­to­ri as­te­li edel­tä­jien­sä ja­lan­jäl­kiä Ylel­le an­ta­mas­saan haas­tat­te­lus­sa. Va­li­tet­ta­vas­ti suun­ta oli taak­se­päin.

Reh­to­ri Jari Nie­me­län vies­ti oli, et­tä jos yli­o­pis­to­jen pe­rus­ra­hoi­tus ei kas­va, täy­tyy pie­nim­piä kor­ke­a­kou­lu­ja lait­taa kiin­ni.

Täs­sä ei ole si­nän­sä mi­tään uut­ta. Hel­sin­gin yli­o­pis­to on tain­nut vas­tus­taa use­am­man­kin kor­ke­a­kou­lun pe­rus­ta­mis­ta.

Il­man suu­ria pon­nis­te­lua oli­si­vat jää­neet yli­o­pis­tot pe­rus­ta­mat­ta Tam­pe­reel­le, Ou­luun, Jo­en­suu­hun, Kuo­pi­oon, Lap­peen­ran­taan, Vaa­saan tai Ro­va­nie­mel­le.

On­nek­si kes­kus­ta ei ai­koi­naan aris­tel­lut. Yli­o­pis­to­hank­keis­sa pai­net­tiin pääl­le, ei luo­vu­tet­tu ja vii­mein on­nis­tut­tiin.

Keskustan varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Katri Kulmuni kiertää kesän aikana etenkin Lapin kesätapahtumissa. Alla on listattu päivämäärät ja tapahtumat, joissa Katri vierailee. Kellonajat tarkentuvat joidenkin tapahtumien osalta myöhemmin. Katrin menot löytyvät kokonaisuudessaan kalenterista.

Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) huomauttaa, että opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen Yle A-studiossa 17.3. esittämä tavoite yliopistojen määrän vähentämisestä ei ole hallitusohjelman mukainen.