Simossa energia-asioita puimassa

28.2.2015

Lauantai-iltaa vietin Simossa Lounaskahvila Helmessä. Simoon liittyy vahvasti energia-asiat.

Perinteinen turve- ja metsäenergiapitäjä on ydinvoiman livettyä Pyhäjoelle panostanut myös tuulivoimaan.

Simoon liittyy vääjäämättä metsään ja energiaan liittyviä asiat. 

Haluan nostaa esiin oikean energiapolitiikan valuvian. Pohjois-Suomen asioista päätetään yhä useammin niiden toimesta, joita päätösten seuraukset eivät suoraan koske.

Näin on ollut korostetusti kuluneella hallituskaudella. Etelä-Suomen kaupungeista kannatuksensa ammentavat Vihreät saivat Kataisen hallituksessa kokoonsa nähden liian suuren painoarvon. Erityisesti kaksi hallituksen lakihanketta tulisi arvioida mitä pikimmiten uudelleen.

Ensinnäkin turpeen luvituksesta on vaikeutettu kohtuuttomasti luonnonarvojen perusteella. Nyt voimaantulleen ympäristönsuojelulain vain vähän ojitettuja soita ei voisi avata turvetuotantoon kuin aivan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kuitenkin juuri Lapissa on valtava määrä näitä osin ojitettuja soita. Etelä-Suomessa nämä ovat harvinaisia ja laki siellä siten varmasti perustellumpi.

Toiseksi eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä laki, joka uhkaa puolittaa metsähakkeen tuen puoleen osasta metsästä tulevasta hakkeesta. Tuki tarvitaan nostamaan kotimainen metsähake tuontikivihiilen edelle. Uudistuksen jälkeen täyttä tukea saisi vain sellainen jae, jolle ei edes teoriassa ole muuta käyttöä kuin polttaminen. Juuri Lapissa on valtavat harvennushakkuurästit.

Molemmat lait on säädetty Etelä-Suomea varten Lapin erityisolosuhteet sivuuttaen. Järjestelmät saattavat Suomen mittakaavassa olla perusteltuja, mutta Lapin näkökulmasta kyyti on ollut kylmää.

Yhdet ja samat säännöt eivät toimi Etelä-Suomessa ja Lapissa. Tämä myöntämällä Lapin olosuhteet olisi kaikissa näissä edellä mainituissa tapauksissa voitu huomioida. Nyt Lapin luonnonvaroja ei siinä määrin saada koko maata hyödyttävään käyttöön, kuin olisi mahdollista. 

Lisää paikkakunnasta: Simo


Tiedote 27.2.2019

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni on jättänyt asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy hallituksen toimista Kemi-Tornion ja Helsingin välisten lentovuorojen turvaamiseksi.

Eilen uutisoitiin Finnairin päätöksestä lopettaa Kemi-Tornio-lentokentän neljästä edestakaisessa vuorosta yksi. Aamuvuoron lopettaminen on vakava isku Meri-Lapin liikematkustajille. 

- Kuluneiden vuosien aikana Kemi-Tornion lentovuorot ovat tuplaantuneet. Tämä on antanut varmuutta ja vakiintumista, kun vuoroja on lisätty. Aamuvuoron lopettaminen on erittäin vaikea isku alueen vientiyrityksille. Finnairin on muokattava lentoaikataulujaan siten, että jatkossakin Kemi-Torniosta on aamulento Helsinkiin, kansanedustaja sanoo. 

Hallituksen lakiesitys raskaan kuorma-autoliikenteen tienkäyttömaksusta eli vinjetistä etenee valtioneuvoston 19.12. tekemän päätöksen mukaisesti eduskuntakäsittelyyn. Kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on tyytyväinen, että tämä hallitusohjelmaan kirjattu hanke nytkähti pitkän viivytyksen jälkeen eteenpäin.

- On käsittämätöntä, että valtiovarainministeriöltä kesti kolme vuotta saada esitys ylipäänsä lausuntokierrokselle ja että päätöstä piti odottaa vuoden loppuun, Kulmuni sanoo.

Tiedote medialle 1.11.2018

Metsähallitus on tehnyt päätöksensä luontopalveluille kansallispuistojen ja retkeilyalueiden korjausvelan paikkaamiseksi esitetyistä lisärahoista. Lapin osalta palvelurakenteen kehittämiseen ja korjaamiseen on tulossa rahaa Napapiirin retkeilyalueelle, Auttikönkään luonnonsuojelualueelle sekä Pallas–Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistoihin

Sain heinäkuun alussa tiedon, että Oulaskankaan poikkeuslupa synnytystoiminnan jatkamiseksi olisi etenemässä, mutta Kemin ei. Hylky olisi tulossa ja paperit olivat jo valmiina.

Ministeriön kielteinen suhtautuminen pieniin synnytyssairaaloihin oli tiedossa, on ollut jo vuosia. Kemissä on Suomen pienin synnytyslaitos eikä se näytä mahtuvan joidenkin virkamiesten karttaharjoituksiin.

Tässä on vain yksi mutta. Meidän merilappilaisten mielestä synnäri sattuu olemaan myös Suomen parhaimpia. Sille on olemassa tilastollista ja tieteellistä selkänojaa.