Pohjola Nordenin Katse Kalotille-konferenssi Ylläksellä 23.-25.07.2010

23.5.2010

Arvoisa konferenssiväki,

Pohjoisessa elämä ei ole koskaan ollut helppoa. Pohjoisilla alueilla yhdistyy mystinen kauneus ja ahdistunut tuska, joka nykypäivänä huokuu läpi lähes kaikessa julkisessa keskustelussa. Lapista saa harvoin lukea positiivisia uutisia, mutta niitäkin on, jos vain sitä myös itse tahdomme. Me pohjoisen asukkaat olemme tottuneet kovaan työtekoon: Toimeentulo on harvoin ollut helppoa, mutta olemme uskoneet omaan alueeseemme. Olemme uskoneet, että eläminen kaukana pohjoisessa on kaiken työn ja taistelun arvoista, koska jokin salaperäisyys ihmisiä silti Lapissa edelleen pitää ja tänne myös houkuttelee.

Luulajan teknillisen yliopiston tutkija Nils-Gustav Lundgren kävi omassa puheenvuorossaan läpi Pohjois- Suomen ja – Ruotsin työvoimapoliittista historiaa. Näiden maiden maatalouden rakennemuutos 60-luvulla on aiheuttanut Lapille ja Norrbottenille suuren väestönlaskun, mikä jatkuu edelleen, onneksi tosin jo hieman hitaammin. Tuntuu uskomattomalta, että vielä aikana ennen tuota suurta maatalouden rakennemuutosta näiden pohjoisten alueiden väestönkasvu oli jopa muuta maata nopeampaa, kuten Lundgren huomautti!

Lundgrenin mukaan 1800-luvulla pohjoiseenkin vähitellen levinnyt teollistuminen antoi pienviljelijöille ajansaatossa uusia elinkeinomahdollisuuksia metsätaloudessa, puunjalostuksessa, sahateollisuudessa sekä myöhemmin 1900-luvulla terästeollisuudessa ja energiantuotannossa, kun pohjoisen suurjokia valjastettiin energiankäyttöön. Turvattu tehdastyö luonnollisesti houkutteli viime vuosisadan puolivälissä ihmisiä joukoittain luopumaan sääilmiöiden armoilla olevasta pienmaataloudesta. Teknologisen kehityksen seurauksena me kaikki kuitenkin nyt tiedämme, miten suurteollisuus jatkuvasti vähentää ihmistyövoiman tarvetta automatisoitaessa sekä siirrettäessä toimintoja halvemman työvoiman maihin. Nykyinen teollisuuden rakennemuutos antaa kaikessa ongelmallisuudessaan myös mahdollisuuden uuteen ja innovatiiviseen elinkeinopolitiikkaan. Valtiolliset kannusteet erilaisten urapolkujen rakentamiseen ovat kuitenkin toistaiseksi olleet hitaita.

Pohjoisten alueiden on turha haikailla enää menneiden hyvien aikojen perään. Nyt on käännettävä katse kalotille ja rohkeasti tehtävä töitä uusien elinkeinomahdollisuuksien eteen, koska puitteet niille on olemassa. Lapilla on mittavia mahdollisuuksia esimerkiksi hyvinvointi- ja luontomatkailussa. Ihmiset hamuavat nykypäivän hektisessä kiireessä rauhoittumista ja hiljentymistä ja, mikä alue voisikaan tarjota paremmat puitteet toiminnalle kuin kuvan kaunis Lappi.

Uudet kaivoshankkeet tulevat toteutuessaan olemaan mittavia koko pohjoiselle alueelle. Työvoiman tarve tullee kasvamaan niin suureksi, että omissa tulevaisuuden haaveissani näenkin väestömäärältään kasvavan Lapin. Hammerfestin kunta on tästä oiva esimerkki äsken kuulemamme esityksen pohjalta. Alue on vetovoimainen erityisesti nuoren työikäisen väestön keskuudessa ja kunnan väestöluku on noussut korkeammaksi kuin 1990-luvun alussa! Hammerfestin elinkeinoyhdistyksen johtaja Guri Björkli kuvaili, kuinka Hammerfest on tehnyt mittavia investointeja kuntana, jotta alueen vetovoima – energiateollisuus toimisi samoin. Kunta on myös huolehtinut elämän jatkumisesta alueella ja panostanut nuoriso- ja kulttuuritoimeen. Pehmeitä kulttuurisia arvoja ei tule vähätellä, mutta valitettavasti ne jäävät aina taloudellisen tuottavuusajattelun jalkoihin. Panostukset ihmisten henkiseen hyvinvointiin tulevat kuitenkin halvemmaksi, kuin mielenterveyspalvelut.

Pohjosen väkimäärä tuskin tulee nousemaan maidemme korkeimmiksi, mutta nämä alueet voivat tarjota väenpaljouden ja tungoksen sijaan jotain arvokkaampaa. Kyläyhteisöjen ja talkootoiminnan uusi tuleminen on kaupungeissa nouseva trendi musertavan yksinäisyyden vastapainoksi. Olen vakuuttunut, että myytti kohteliaista, välittömistä ja auttavaisista pohjoisen asukkaista ei ole vain legenda, vaan, että meidät todella tunnettaan edellä mainituista ominaisuuksista. Vetovoimaiset, aktiiviset ja hyvinvoivat kylät voivat olla myös Lapin tulevaisuuden avaimia.

Luonnonvara- ja energiateollisuus tarjoavat pohjoisille alueille todellisia mahdollisuuksia saada väestö, syntyvyys, taloudellinen tuottavuus ja investoinnit nousuun. Energiateollisuus vaatii myös uutta tekniikkaa. Kansainvälisen politiikan kentällä pohjoinen ulottuvuus tulee nousemaan aivan uutteen poliittiseen keskusteluun, kun Jäämeren rantavaltiot kilpailevat pohjoisista vielä hyödyntämättömistä energiavaroista. Ilmaston muutoksen aiheuttama lämpeneminen vaikuttaa lisäksi pohjoisiin meriväyliin, jotka tulevaisuudessa auetessaan mullistaisivat kansainvälisen rahtiliikenteen täysin lyhentämällä rahtilaivojen purjehdusaikoja puoleen nykyisestä.

Niin luonnonvarojen kuin matkailunkin saralla meidän on muistettava, että toimimme ympäristön kanssa sopusoinnussa. Pohjoisen ihmiset ovat läpi vuosisatojen eläneet luonnosta ja se on tarjonnut meille niin elannon kuin ravinnon. Meidän on huolehdittava, että tekemisemme ei aiheuta ympäristöllistä taakka tuleville sukupolville, vaan tarjoaa elin- ja toimintamahdollisuuksia myös jatkossa.

Luontaistuotteet, käsityöläisyys, luomu- ja lähiruuan tuottaminen tarjoavat Lapille uuden yrittäjyyden konseptia. Me elämme mielikuvien maailmassa ja, jos Lappi onnistuu entistä vahvemmin brändäämään kansainvälisesti ja kotimaassa itsensä eksoottisena matkailunaulana, laadukkaiden ja puhtaiden tuotteiden valmistajana, pystymme saamaan elinvoimaista kasvua yrittäjyydestä. Tarvitsemme ennen kaikkea valtiovallalta panostuksia yrittäjyyden tukemiseen, siihen rohkaisemiseen ja siinä auttamiseen.

Nykytekniikan ja kehittyneen verkkoviestinnän aikana, me voimme työskennellä ja toimia, missä vain. Tulevaisuudessa toivottavasti kenenkään ei tarvitse muuttaa työnperässä, vaan voimme myös itse luoda työtä sinne, missä meidän on hyvä olla. Me emme voi vain istua ja odottaa uutta tehdasta saapuvaksi tai uutta Nokiaa keksittäväksi. Me tarvitsemme jokaista ja jokaisen, on oltava valmis antamaan panoksensa tämän maakunnan kehittämiseen, koska se on meidän kaikkien yhteinen etu.

Lisää paikkakunnasta: Kolari


Hallituksen lakiesitys raskaan kuorma-autoliikenteen tienkäyttömaksusta eli vinjetistä etenee valtioneuvoston 19.12. tekemän päätöksen mukaisesti eduskuntakäsittelyyn. Kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on tyytyväinen, että tämä hallitusohjelmaan kirjattu hanke nytkähti pitkän viivytyksen jälkeen eteenpäin.

- On käsittämätöntä, että valtiovarainministeriöltä kesti kolme vuotta saada esitys ylipäänsä lausuntokierrokselle ja että päätöstä piti odottaa vuoden loppuun, Kulmuni sanoo.

Tiedote 21.11.2019

Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt päätöksen tie- ja rautatieverkoston kunnossapitoa määrittävistä valtakunnallisista hoitoluokituksista. Kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää tärkeänä, että koko valtatie 21 Torniosta Kilpisjärvelle kuuluu korkeimpaan kategoriaan pääteiden hoitoluokituksessa.

Tiedote medialle 1.11.2018

Metsähallitus on tehnyt päätöksensä luontopalveluille kansallispuistojen ja retkeilyalueiden korjausvelan paikkaamiseksi esitetyistä lisärahoista. Lapin osalta palvelurakenteen kehittämiseen ja korjaamiseen on tulossa rahaa Napapiirin retkeilyalueelle, Auttikönkään luonnonsuojelualueelle sekä Pallas–Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistoihin

Keskustan varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Katri Kulmuni kiittää maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) sitkeää työtä EU:n maatalous- ja kalastusneuvostossa Itämeren kalastuskiintiöihin vaikuttamiseksi ja lohen salakalastuksen kitkemiseksi.

Tornionjoki on Euroopan pisin vapaana virtaava joki. Euroopan pohjoislaidalla Suomi ja Ruotsi saavat monien muiden hienojen asioiden ohella olla myös lohen kotivaltioita. Joka kesä sisukkaat kalat uivat vastavirtaan huiman matkan kutemaan kotijokeensa Tornionlaaksoon.

Kala-asiat herättävät tunnetusti kiistoja kansainvälisiä areenoita myöten. Kalastus on monien rannikkovaltioiden suurimpia elinkeinoja. Lohi on meille hyvin arvokas paitsi ympäristöllisesti myös taloudellisesti.