5.10.2016

Panimot palaavat Lappiin

Ei ole montakaan vuotta, kun Suomessa toimi kourallinen panimoita. Olutkauppa oli vahvasti kolmen suomalaisen käsissä: Hartwall, Sinebrychoff ja Iisalmen Panimo.

Kaksi suurinta panimoa ovat siirtyneet kansainväliseen omistukseen. Tämän seuraukset tunnetaan Lapissa hyvin. Torniossa loppui panimotoiminta elokuussa 2010. Sulkemishetkellä olutta oli tuotettu Lapin Kullan panimossa Tornionjoen rannalla 137 vuotta.

Suomalaisia panimoita on kuitenkin jälleen alati kasvava määrä. Lämpimästi toivotan tervetulleiksi sekä Lapin Panimo käsityöläispanimon Rovaniemellä että Lapin Kullan tiloihin perustetun Tornion Panimon. Torniossa tavoitteena on, että olutta tuotetaan 1,5 miljoonaa litraa vuodessa. Tällä on valtava symboliarvo kaupungille, joka omaa varsin pitkät perinteet panimotuotannossa.

Panimoala tuottaa kasvaessaan paljon muutakin hyvää kuin hilpeää mieltä ja olutta. Työpaikkoja syntyy ja markettien valikoimat monipuolistuvat. Oluesta saattaa olla tulossa seuraava lähiruokatuote, jota tuotetaan ympäri Suomen.

Lähituotannon edistäminen vaatii pienpanimolle suoramyyntioikeutta, mikä vaatii EU-notifikaatiota. Tätä haetaan. Maailmalla panimoihin suuntautuva matkailu on suurta. Niin voisi olla Suomessakin.

Suomessa alkoholia verotetaan reippaasti ja syystäkin. Pienpanimot saavat alkoholiverosta hieman alennusta. Alkoholilainuudistuksessa vahvemmat oluet tulevat kauppoihin, mikä toivottavasti avittaa uusien panimoiden taivalta. Uudistuksen kritiikki kohdistuu kansaneterveyshaittojen lisääntymiseen. Suomessa alkoholin kulutus on edelleen henkeä kohti suurta. Olisi tärkeää, että valistustyöllä etenkin vahvojen viinojen kulutusta saataisiin alemmaksi. Suunta onkin ollut laskeva, mutta edelleen eurooppalaisessa vertailussa ovat juomatapamme ronskeja.

Jalostamalla suomalaisia raaka-aineita huippulaatuisiksi ruoka- ja juomatuotteiksi luomme samalla imagoa Lapista. Pienpanimoiden osuus tuotannosta on noussut kahdesta neljään prosenttiin viidessä vuodessa. On elintärkeää, että meillä on uutteria yrittäjiä, jotka ammentavat paikallisesta historiasta ja valmistavat markkinoille korkealaatuisia, lähellä tuotettuja laatutuotteita. Pelikenttä panimobuumille on auki.

 

Katri Kulmuni

kansanedustaja (kesk.), Suomen Keskustan varapuheenjohtaja

 

kirjoitus on julkaistu kolumnina Lounais-Lappi-lehdessä 5.10.2016

Hyvää naistenpäivää!

8.3.2024

Tänään 8.3. vietetään kansainvälistä naistenpäivää.

Tätä päivää on vietetty 1900-luvun alusta lähtien, mutta osana YK:n julistamaa kansainvälistä naisten vuotta 1975 naistenpäivästä tehtiin maailmanlaajuinen juhlapäivä. Kerrotaan, että näiden asioiden taustalla vaikutti voimakkaasti suuri suomalainen, silloinen YK:n apulaispääsihteeri Helvi Sipilä, jonka aloitteesta myös YK:n Naisten kehitysrahasto (UNIFEM, nykyinen UN Women) perustettiin.

Länsimaissa on edelleen tehtävää tasa-arvon suhteen, mutta erityisen suuri merkitys on ns. kehittyvissä maissa naisten olojen parantamisella ja etenkin tyttöjen koulutukseen panostamisella. Se on koko yhteiskunnan kehitykselle aivan keskeistä, kuten jokainen oivaltaa. Koulutukseen panostaminen ja tyttöjen tukeminen hävittää myös maaperää terrorismilta ja ääriliikkeiltä, joten kehitysyhteistyövarojen leikkauksissakin kannattaa pitää järki päässä. YK:lla on konfliktien täyttämässä maailmassa edelleen tärkeä vastuu myös tässä työssä.

Tietysti naistenpäivänä täältä kotimaasta ja omasta elämästäni nousee mieleen yhteistyöni monien keskustanaisten kanssa. Ilman niitä lukuisia upeita järjestöaktiiveja, jotka ovat vuosikymmeniä toimineet Keskustanaisissa, tuskin olisin eduskuntaan koskaan noussut.

Hyvää naistenpäivää kaikille naisille!

Kuva ja lisää tietoa Helvistä UNWomen Suomi:

https://www.facebook.com/share/p/qWACkdeWu4dv9nGu/?mibextid=WC7FNe

 

Lue lisää