Paneelipäivät

30.3.2011

Eilen oli varsinainen vaalipaneelipäivä. Olin Ylitorniolla Allianssin organisoimassa nuorisopaneelissa Ylitornion lukiolla ja illalla Arkitikumissa Think Barents-paneelissa, jossa pohdittiin Barentsin alueen tulevaisuuden näkymiä. Molemmat paneelit olivat varsin mukavia ja antoivat valtavasti ajattelemisen aihetta jälleen. 

Barentsin alueella on aivan uskomattomia mahdollisuuksia. Eräs opiskeluystäväni oli seuraamassa paneelia ja esitti kysymyksen, viekö metropolipolitiikka mahdollisuuksia Kalottialueen kehittämiseltä? En ole suuri metropolitpolitiikan ystävä. Kannatan desentralisaatiota, hajauttamista. Luonnontaloudellisesti ei ole kestävää kyhätä ihmisiä kerrostaloihin rautateiden varsiin, vaan asua hajautetusti ja mahdollisimman omavaraisesti. Suomi tarvitsee kuitenkin vahvan pääkaupunkiseudun ja elinvoimaiset alueet. Niitä asetellaan edelleen vastakkain, vaikka korulauseissa toisin väitetäänkin.

Barentsin alueen kysymykset pitäisi olla kansallisen aluepolitiikan yläpuolella. Kalottialueen kysymykset ovat suuria kansainvälisen tason asioita, missä valtiovallan täytyy olla aktiivinen, jottemme jää mopen osaan. Suuri osa maailman vielä hyödyntämättömistä energiavarannoista sijaitsee Barentsin alueella. Se on luonnonvaroiltaan äärimmäisen rikas ja luonnonoloiltaan erittäin haastavaa aluetta. Ilmastonlämpenemisen seurauksena Luoteis- ja Koillisväylä tulevat avautumaan tulevaisuudessa meriliikenteelle, mikä mullistaa maailmana rahtiliikenteen, kun seilausajat voivat puolittua ja pullonkauloja Panaman ja Suezin kanavista voidaan purkaa.

Ja ne rautatiet. Tämänpäiväisessä Lapin Kansassa oli uutinen pohjoisen lukuisista rautatiehankkeista, joita eräs konsulttiyhtiö selvittänyt. Monien kaivoshankkeiden myötä Lappi tulee tarvitsemaan uusia rautateitä, mutta mistä, minne, miten ja milloin, on vielä täysin avoinna. Helpoin ja nopein yhteys Jäämerelle Suomelle olisi rata Sallasta - Kantalahteen. Aikanaan siellä sellainen on ollut, mutta linja käärittiin osittain rullalle ja myytiin romumetalliksi.

Rautateiden rakentaminen ei ole halpaa lystiä. Konsulttiselvityksen mukaan yhteensä rautatiehankkeet Pohjois-Suomessa tulisivat maksamaan noin miljardin! Rautatiet vaativat järeää kuljetustarvetta, henkilöliikenne on vasta toissijaista. Salla - Kantalahti olisi myös henkilöliikenteen osalta perusteltu, koska Venäjä on rautatiekansaa. Rata toisi suuria matkailuvirtoja Suomeen. Mitä pikemmin sen saamme sen parempi. Yhteys olisi suuri helpotus myös Sallan kunnalle. Suurin ongelma taitaa olla tällä hetkellä se, ettei Venäjä ole toistaiseksi ollut asiasta kovin kiinnostunut. Toivottavasi ilmapiiri muuttuisi.

Vaalipaneelit itse asiassa jatkuivat vielä tänään ja huomennakin. Olin tänään Ranuan lukion vaalipaneelissa ja huomenna on vuorossa vielä Kittilä. Äänestäjiä siellä ei ehkä hirvittävästi ole, kun valtaosa on alaikäisiä, mutta koen sen nuoren ehdokkaan velvollisuudeksi ja tehtäväkseni Lapin Keskustanuorten puheenjohtajana, koettaa innostaa nuoria yhteisten asioiden hoitamiseen. Nuoret antavat voimaa!

Lisää paikkakunnasta: Ylitornio, Rovaniemi


Kannanotto 19.12.2017, vapaa julkaistavaksi

Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää Kolarin uusia junavuoroja Lapin kannalta mahtavana uutisena. Valtioneuvosto teki 19.12. päätöksen VR:n ostoliikenteen lisämäärärahoista, joilla hankitaan muun muassa kaksi viikoittaista lisävuoroa Helsingin ja Kolarin välille 18.6.2018 alkaen joulukuun 2018 alkuun.

Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) huomauttaa, että opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen Yle A-studiossa 17.3. esittämä tavoite yliopistojen määrän vähentämisestä ei ole hallitusohjelman mukainen.

Kansanedustaja Katri Kulmuni iloitsee kiinalaisen bioenergiayhtiö Kaidin suunnitelmasta rakentaa Kemiin jopa miljardin euron biojalostamo. Kulmunin mukaan biojalostamohanke on osoitus siitä, että Lapin rikkaista luonnonvaroista voi hyötyä koko Suomi ja että biotalous kärkihankkeena on oikeansuuntainen.

Maakuntien korkeakouluilla on alueilleen suuri merkitys niin tieteen, kulttuurin kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta. Ne ovat olleet monella tapaa aluekehityksen vetureita, eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö näin olisi jatkossakin.

Pienillä yliopistoilla on myös muuta kansallista merkitystä. Esimerkiksi Lapin yliopisto kouluttaa lähes neljänneksen Suomen juristeista ja kolmanneksen taideteollisen alan korkeakoulutetuista.

Puhtaasti määrällisesti arvioituna Hankenin, Lapin yliopiston ja Vaasan yliopiston julkaisutehokkuus suhteessa rahoitukseen on korkein ja suurimpien yliopistojen julkaisutehokkuus heikoin.

Rovaniemeläinen Ounasjoen peruskoulun 9. luokan oppilas Martta Ollila oli kansanedustaja Katri Kulmunilla TET-harjoittelussa eduskunnassa 28.9.-2.10.2015. Tässä Martta kirjoittaa TET-viikon kokemuksistaan.