Onko Caruna-ansa purettavissa?

30.8.2017

Kirjoitus on julkaistu Uusi Rovaniemi -lehden Eduskunnasta-palstalla 30.8.2017.

Iltojen pimentyessä sähkölaskut kasvavat. Sähkönsiirtomaksujen korkeat hinnat harvaan asutuilla alueilla on kestopuheenaihe. Sähkönsiirtohinnat saattavat olla korkeampia kuin itse sähkön hinta. 

Siirtohintoja symboloi syystäkin Caruna. Siirtohintojen nousulla on myös syvemmälle menevät juuret. Muutama kesä sitten Savon seudulla ja Keski-Suomessa riehui myrsky, joka katkoi sähköjä. 

Silloisen energiaministerin, nykyisen Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren aloitteesta säädettiin laki, joka käytännössä velvoitti sähköyhtiöt massiiviseen säävarmistamiseen. Kustannukset satojen kilometrien mittaisten sähkölinjojen kaivamisesta maahan ovat valtavia. 

Maantieteellä on merkitystä, sillä siirtohinnat määräytyvät yhtiökohtaisesti. Erittäin suuria uudet kustannukset ovat harvaanasutulla seudulla, jossa sähköverkon alueella asuu vähän ihmisiä. Sähkölinjat on ollut järkevää kaivaa jo aikaa sitten maahan Helsingissä, missä asutusta on paljon ja pinta-alaa vähän.

En ollut silloin enkä nytkään ollenkaan varma, että Lapissa, Kainuussa tai Karjalassa kannattaisi kaivaa sähköjohdot maahan, jos myrsky on riepotellut toisaalla alueita. Keskusta piti Vapaavuoren mallia liian kalliina.

Korjausliikkeisiin on nyt ryhdytty. Kesällä käsittelimme lain, joka suitsii sähkönsiirtohintojen kertakorotuksia. Maksuihin tulee vuotuinen 15 prosentin korotuskatto. Laki ei oikeuta toistuviin 15 prosentin korotuksiin. Verkkoyhtiöiden tuottoja kokonaisuudessaan valvoo jatkossakin Energiavirasto neljän vuoden jaksoissa. 

Tätä tärkeämpänä pidän uudistusta, joka tuo harvaan asutuilla alueilla toimiville jakeluverkoille mahdollisuuden lisäaikaan lex Vapaavuoren vaatimista investoinneista. Lisäaika auttaa erityisesti Lapissa toimivia verkkoyhtiöitä, joissa ilmajohtorakenteet voivat olla edullisin ratkaisu. Uudistus vähentää jakeluverkoille aiheutuvia lisäkustannuksia ja siten pienentää tarvetta asiakkaiden jakelumaksujen korotuksiin.

Muutokset astuvat voimaan syyskuussa. Jos ne eivät ole riittäviä, tulee asiaan palata ja ottaa käyttöön tarvittaessa vielä järeämmät keinot. 

Edellisen hallituksen aikana valtion enemmistöomistama Fortum sai luvan myydä sähkönsiirtoyhteytensä pääomasijoittajien Carunalle. 

Se oli munaus. Sähkö on välttämättömyys. Sähköverkko toimii kuin monopoli. Ei ole olemassa kaksia kilpailevia sähkölinjoja, kuten ei teitä tai vesijohtoja. Niitä on yhdet. Usein ne ovat joko valtion tai kunnan omistuksessa. 

Myynti yksityisille altistaa paitsi ylisuurille korotuksille, myös mahdollistaa veronmaksun minimoinnin Suomeen. Suomessa tehty tulos siirretään näytettäväksi veroparatiiseihin, joissa niistä maksetaan mitättömän pienet verot. Näin on myös Caruna toiminut. 

En kannata monopolien myyntiä. Parasta olisi, ettei niitä myydä ollenkaan. Takaisin niitä on hyvin vaikea enää saada. Yksityistämisen sijaan paukut kannattaa laittaa kansainvälisiin verosopimuksiin ja veronkierron estämiseen. Nämä odottavat kokoomuslaisen valtiovarainministerin toimia.


 - Pörssiyhtiöiden ylimmän johdon palkka- ja palkkio-ohjelmista päättää aivan liian pieni piiri. Käytännössä kyse on sisäpiiristä, jossa yritysjohtajat päättävät toinen toistensa palkoista.

- Sisäsiittoisuutta tulisi vähentää siirtämällä ylimmän johdon yleisestä palkka- ja palkkiopolitiikasta päättäminen pois pörssiyhtiöiden hallituksilta yhtiökokouksen tehtäväksi.

- Yhtiökokouksen kautta ylisuuret palkkio-ohjelmat tulisivat nykyistä paremmin julkisen keskustelun kohteeksi. Muutos mahdollistaisi myös keskustelun siitä ovatko ylisuuret palkkio-ohjelmat todella yritysten edun mukaisia.