Metallia, musiikkia & marjoja

14.11.2013

Pari vuotta sitten, kun opiskelin Pietarissa, törmäsin sattumalta suomalaiseen nuoreen. Juttelimme niitä näitä ja tutustuimme. Keskustelu ajautui kotiseutuihimme eli tulimme lempiaiheeseeni. Kerroin olevani Lapista, Torniosta ja siitähän juttua riitti. Tunnen suurta ylpeyttä aina puhuessani tästä alueesta.

Kansallisesti Lappi herättää usein mielikuvan talven paukkupakkasista, tunturitaivaista ja porojen laitumista. Joulupukki ja hiihtokeskukset vilahtavat välissä. Sitten on se toinen kertomus, teollisen Lapin tarina. Näitä molempia, matkailua ja teollisuutta tarvitaan torjumaan maan korkeimpia työttömyyslukuja, syrjäytymistä ja kauas karkaavia palveluita.

Me paikkakuntalaiset mielellään aina muistutamme alueemme tuovan lähes kymmenyksen maan vientituloista. Kiitämme tänne keskittynyttä vahvaa teollisuutta. Perämeren pohjukan raaka-ainejalostajat ovat kuitenkin vientimarkkinoiden armoilla. Kun talous on Euroopassa yskinyt eikä vienti ole vetänyt, käydään Kemissä ja Torniossa yt-neuvotteluita, kerta toisensa perään. Pohjoisen teollisuuskaupungit ovat osa kansainvälistä taloutta. Tähän tilanteeseen tuntuu huonolta idealta se, että kansallisia energiaveroja kiristetään edelleen. Teollisuutemme tarvitsee paljon energiaa, ja sitä pitää olla tarjolla - edullisesti.

Suomea ja Ruotsia vertaillaan vähän väliä. Se on kaikista samankaltaisin maa kanssamme. Pellervon taloustutkimuksen mukaan esimerkiksi Ruotsin metsäteollisuus on suunnilleen samankokoinen meidän metsäsektorimme kanssa. Kuitenkin länsinaapurissa metsäpuoli on kärsinyt vain kolmanneksen siitä, mitä meidän metsäteollisuutemme kuluvassa taantumassa. Tilanne kertoo poliittisten päätösten merkityksestä. Teollisuus on turvattava Suomessakin.

Vientivetoisella maalla täytyy olla teräsrunkojen lisäksi myös pehmeämpiä tuotteita vietäväksi. Perusteollisuutta ei voi korvata millään yksittäisellä uudella alalla, mutta 300 000 työttömän kurimuksessa tarvitsemme lisäksi uusia työpaikkoja. Peliteollisuus on tuonut orastavaa innostusta ja onnistumista. Kuluvalta vuodelta toimialan arvoksi Suomessa on laskelmoitu jo lähes miljardi euroa.

Viikonloppuna Meri-Lapin yrittäjät viettivät yrittäjäjuhlaa, jossa yrittäjäjärjestöt ja kunnat palkitsivat vuoden yrityksiä. Yrittäjäkaartista löytyi monipuolisuutta ja tulevaisuuden uskoa. Palkintoja pokkasivat tervolalainen Maanrakennus Mäkipeura Ky, keminmaalainen konekauppa Konevaronen Oy, simolainen kuljetusliikkeyrittäjä Jari Vilmi sekä kemiläinen pitkänlinjan asianajaja, varatuomari Pekka Heino. Jokainen palkittu yritys on epäilemättä ässä omalla alallaan.

Torniolainen vuoden yrittäjä on Aromtech, joka edustaa hieman erilaista teollisuutta. Heidänkin pääraaka-ainetta löytyy Lapin luonnosta siinä, missä terästehtaan kromia tai metsäjättien puuta. Aromtech nimittäin jalostaa pohjoisista marjoista - hilloista, puolukoista, mustikoista, mansikoista ja tyrneistä uutteita, joita käytetään kosmetiikassa, lääkkeissä sekä ravintolisissä. Yrityksen päätuote on tyrniöljykapseli. Yhteistyön listalta löytyy muun muassa tunnettuja kosmetiikkabrändejä kuten Estée Lauder, The Body Shop ja kotimainen Lumene.

Ei ole tullut hyvinvointivaltio vieläkään valmiiksi. Me rakennamme sitä edelleen. Rakentamisen halua osoittavat myös palkitut yrittäjät. Laakereilla ei lepäillä. Hyvinvointiyhteiskunnassa tarvitaan vahvaa teollista selkärankaa, uusia nousevia aloja ja pienistä kasvavia suuria menestystarinoita; unohtamatta sitä, että tämä kaikki vaatii myös muutamia huteja.

Kirjoitus julkaistu Lounais-Lapissa kolumnina.


17.10.2013

Pakosti hyvää