Maalaisjärjellä rajaesteiden kimppuun

30.3.2015

Ylitorniolla ja Pellossa käydessä tuli puheeksi rajaesteet. Ikuiselta tuntuva puheenaihe, mutta historian saatossa olemme aina rajan ylittämisestä eläneet. Nyt tuntuu, että jatkuvasti lisääntyvä sääntely aiheuttaa aivan päätöntä hidastetta ja haittaa luontaiselle yhteistyölle.

Vierailin muutama viikko sitten Torniojokilaakson maakuntamuseossa. Läpi historian seurasi ajatus jokilaaksomme kansainvälisyydestä. Ihmiset ja tavarat ovat kielestä ja rajan sijainnista riippumatta aina vaihtaneet tarvittaessa paikkaa.

Tämä palautui mieliin kun seuraan keskustelua siitä, mihin pellolaiset saavat mennä päivystykseen.

Tästä rajan ylittämisestä jokilaakso elää vielä tänäkin päivänä. Tämä myös ymmärretään – ainakin juhlapuheissa. Käytännössä tilanne on usein toinen. Se kaikkein toimivin tapa törmää hallinnollisiin esteisiin.

Pohjoismaiden pääministerit perustivat joku aika sitten rajaestefoorumin ainoana tarkoituksenaan purkaa ajan saatossa tulleita rajaesteitä.

Savottaa riittää. Luettelen tässä vain muutaman rajaesteen: rajat ylittävät kuntayhtymät eivät ole mahdollisia, rekkojen painorajoitusten kanssa on ollut ongelmia, sosiaaliturvassa mennään helposti solmuun, työharjoittelujaksoa ei saa tehdä yli rajojen, työkoneiden arvonlisäverosta vaaditaan ylimääräisiä takuusummia ja rakennusalan standardit vaihtelevat perusteettomasti.

Pääongelma tuntuu olevan se, että useammin kuin kerran vastuu on siirtynyt eteenpäin. Kunnissa sanotaan, että AVI tai ELY ei mahdollista, siellä vedotaan Helsingissä säädettyihin lakeihin ja Helsingissä vedotaan Brysseliin. Jossakin matkalla unohtuu maalaisjärki.

Nähdäkseni se on palautettavissa ainoastaan palauttamalla päätöksentekoa lähemmäs niitä, jotka päätösten seuraukset kantavat. Niin myös Matarengin päivystyksen osalta. AVI noudattaa Helsingistä tulleita ohjeita ja säädöksiä, mutta se ei ole koko kuva asiasta.

Oikeastihan ei voi olla niin, että AVI tietää paremmin kuin pellolaiset itse, onko Norrbottenin maakäräjien kanssa solmittu sopimus terveydenhuollon päivystysyhteistyöstä kuntalaisten edun mukainen vai ei. Tarvitsemme lisää luottamusta paikalliseen maalaisjärkeen. 

Lisää paikkakunnasta: Ylitornio, Pello


Tiedote 27.2.2019

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Katri Kulmuni on jättänyt asianomaisen ministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy hallituksen toimista Kemi-Tornion ja Helsingin välisten lentovuorojen turvaamiseksi.

Eduskuntavaaleihin on enää vajaa kaksi kuukautta! On tullut aika avata kampanja. Kampanjan starttitilaisuudet Tornionlaaksossa (Tornio, Pello ja Ylitornio) viikonloppuna 16.-17.2.  Ajattelimme, että mennään hyvällä mielin, mutta huolet kuullen - ja tiukasti tulevaan katsoen. Olet erittäin lämpimästi tervetullut!

Katri Kulmuni

Hallituksen lakiesitys raskaan kuorma-autoliikenteen tienkäyttömaksusta eli vinjetistä etenee valtioneuvoston 19.12. tekemän päätöksen mukaisesti eduskuntakäsittelyyn. Kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on tyytyväinen, että tämä hallitusohjelmaan kirjattu hanke nytkähti pitkän viivytyksen jälkeen eteenpäin.

- On käsittämätöntä, että valtiovarainministeriöltä kesti kolme vuotta saada esitys ylipäänsä lausuntokierrokselle ja että päätöstä piti odottaa vuoden loppuun, Kulmuni sanoo.

Tiedote 21.11.2019

Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt päätöksen tie- ja rautatieverkoston kunnossapitoa määrittävistä valtakunnallisista hoitoluokituksista. Kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää tärkeänä, että koko valtatie 21 Torniosta Kilpisjärvelle kuuluu korkeimpaan kategoriaan pääteiden hoitoluokituksessa.

Tiedote medialle 1.11.2018

Metsähallitus on tehnyt päätöksensä luontopalveluille kansallispuistojen ja retkeilyalueiden korjausvelan paikkaamiseksi esitetyistä lisärahoista. Lapin osalta palvelurakenteen kehittämiseen ja korjaamiseen on tulossa rahaa Napapiirin retkeilyalueelle, Auttikönkään luonnonsuojelualueelle sekä Pallas–Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistoihin