Maalaisjärjellä rajaesteiden kimppuun

30.3.2015

Ylitorniolla ja Pellossa käydessä tuli puheeksi rajaesteet. Ikuiselta tuntuva puheenaihe, mutta historian saatossa olemme aina rajan ylittämisestä eläneet. Nyt tuntuu, että jatkuvasti lisääntyvä sääntely aiheuttaa aivan päätöntä hidastetta ja haittaa luontaiselle yhteistyölle.

Vierailin muutama viikko sitten Torniojokilaakson maakuntamuseossa. Läpi historian seurasi ajatus jokilaaksomme kansainvälisyydestä. Ihmiset ja tavarat ovat kielestä ja rajan sijainnista riippumatta aina vaihtaneet tarvittaessa paikkaa.

Tämä palautui mieliin kun seuraan keskustelua siitä, mihin pellolaiset saavat mennä päivystykseen.

Tästä rajan ylittämisestä jokilaakso elää vielä tänäkin päivänä. Tämä myös ymmärretään – ainakin juhlapuheissa. Käytännössä tilanne on usein toinen. Se kaikkein toimivin tapa törmää hallinnollisiin esteisiin.

Pohjoismaiden pääministerit perustivat joku aika sitten rajaestefoorumin ainoana tarkoituksenaan purkaa ajan saatossa tulleita rajaesteitä.

Savottaa riittää. Luettelen tässä vain muutaman rajaesteen: rajat ylittävät kuntayhtymät eivät ole mahdollisia, rekkojen painorajoitusten kanssa on ollut ongelmia, sosiaaliturvassa mennään helposti solmuun, työharjoittelujaksoa ei saa tehdä yli rajojen, työkoneiden arvonlisäverosta vaaditaan ylimääräisiä takuusummia ja rakennusalan standardit vaihtelevat perusteettomasti.

Pääongelma tuntuu olevan se, että useammin kuin kerran vastuu on siirtynyt eteenpäin. Kunnissa sanotaan, että AVI tai ELY ei mahdollista, siellä vedotaan Helsingissä säädettyihin lakeihin ja Helsingissä vedotaan Brysseliin. Jossakin matkalla unohtuu maalaisjärki.

Nähdäkseni se on palautettavissa ainoastaan palauttamalla päätöksentekoa lähemmäs niitä, jotka päätösten seuraukset kantavat. Niin myös Matarengin päivystyksen osalta. AVI noudattaa Helsingistä tulleita ohjeita ja säädöksiä, mutta se ei ole koko kuva asiasta.

Oikeastihan ei voi olla niin, että AVI tietää paremmin kuin pellolaiset itse, onko Norrbottenin maakäräjien kanssa solmittu sopimus terveydenhuollon päivystysyhteistyöstä kuntalaisten edun mukainen vai ei. Tarvitsemme lisää luottamusta paikalliseen maalaisjärkeen. 

Lisää paikkakunnasta: Ylitornio, Pello


Kannanotto 19.12.2017, vapaa julkaistavaksi

Kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää Kolarin uusia junavuoroja Lapin kannalta mahtavana uutisena. Valtioneuvosto teki 19.12. päätöksen VR:n ostoliikenteen lisämäärärahoista, joilla hankitaan muun muassa kaksi viikoittaista lisävuoroa Helsingin ja Kolarin välille 18.6.2018 alkaen joulukuun 2018 alkuun.

Kansanedustaja Katri Kulmuni iloitsee kiinalaisen bioenergiayhtiö Kaidin suunnitelmasta rakentaa Kemiin jopa miljardin euron biojalostamo. Kulmunin mukaan biojalostamohanke on osoitus siitä, että Lapin rikkaista luonnonvaroista voi hyötyä koko Suomi ja että biotalous kärkihankkeena on oikeansuuntainen.

Useimmat kaikkein koskettavimmista kansalaispalautteista olen saanut pienituloisilta eläkeläisiltä. Tilanne on silloin hurja, jos ei oikein eläkkeellä pärjää. Oman tekemisen kautta kun jo päivätyönsä tehneet eivät asiaan sanottavasti vaikuttaa. Tunne on varmasti kova epäoikeudenmukaisuus, mikäli eläke jää kustannusten noususta jälkeen.

Taas viiletetään pitkin nuuskakairaa. Aamu starttasi hyvin Ylitoniolla. Aktiivisia keskustelijoita, joita puhutti mm. työttömyys, Venäjä ja rauhanpolitiikka sekä kaivoshankkeet. Lappi kaipaa kipeästi töitä. Jos tilanne olisi muualla maassa sama, meillä olisi hätätilahallitus.