Maakuntien yliopistot muka virhe?

5.10.2018

HEL­SIN­GIN yli­o­pis­ton uu­si reh­to­ri as­te­li edel­tä­jien­sä ja­lan­jäl­kiä Ylel­le an­ta­mas­saan haas­tat­te­lus­sa. Va­li­tet­ta­vas­ti suun­ta oli taak­se­päin.

Reh­to­ri Jari Nie­me­län vies­ti oli, et­tä jos yli­o­pis­to­jen pe­rus­ra­hoi­tus ei kas­va, täy­tyy pie­nim­piä kor­ke­a­kou­lu­ja lait­taa kiin­ni.

Täs­sä ei ole si­nän­sä mi­tään uut­ta. Hel­sin­gin yli­o­pis­to on tain­nut vas­tus­taa use­am­man­kin kor­ke­a­kou­lun pe­rus­ta­mis­ta.

Il­man suu­ria pon­nis­te­lua oli­si­vat jää­neet yli­o­pis­tot pe­rus­ta­mat­ta Tam­pe­reel­le, Ou­luun, Jo­en­suu­hun, Kuo­pi­oon, Lap­peen­ran­taan, Vaa­saan tai Ro­va­nie­mel­le.

On­nek­si kes­kus­ta ei ai­koi­naan aris­tel­lut. Yli­o­pis­to­hank­keis­sa pai­net­tiin pääl­le, ei luo­vu­tet­tu ja vii­mein on­nis­tut­tiin.

HEL­SIN­GIN yli­o­pis­ton uu­si reh­to­ri as­te­li edel­tä­jien­sä ja­lan­jäl­kiä Ylel­le an­ta­mas­saan haas­tat­te­lus­sa. Va­li­tet­ta­vas­ti suun­ta oli taak­se­päin.

Reh­to­ri Jari Nie­me­län vies­ti oli, et­tä jos yli­o­pis­to­jen pe­rus­ra­hoi­tus ei kas­va, täy­tyy pie­nim­piä kor­ke­a­kou­lu­ja lait­taa kiin­ni.

Täs­sä ei ole si­nän­sä mi­tään uut­ta. Hel­sin­gin yli­o­pis­to on tain­nut vas­tus­taa use­am­man­kin kor­ke­a­kou­lun pe­rus­ta­mis­ta.

Il­man suu­ria pon­nis­te­lua oli­si­vat jää­neet yli­o­pis­tot pe­rus­ta­mat­ta Tam­pe­reel­le, Ou­luun, Jo­en­suu­hun, Kuo­pi­oon, Lap­peen­ran­taan, Vaa­saan tai Ro­va­nie­mel­le.

On­nek­si kes­kus­ta ei ai­koi­naan aris­tel­lut. Yli­o­pis­to­hank­keis­sa pai­net­tiin pääl­le, ei luo­vu­tet­tu ja vii­mein on­nis­tut­tiin.

YM­PÄ­RI Suo­mea ole­vien yli­o­pis­to­jen edut ovat il­mei­set. Il­man yli­o­pis­to­ja oli­si­vat mo­nen Suo­men kol­kan re­surs­sit jää­neet va­jaa­käy­töl­le.

Pää­see­kö alu­eel­li­sel­la mal­lil­la sit­ten maa­il­man kär­keen?

Väi­tän, et­tä jos jol­lain, niin täl­lä. Olem­me vä­hä­vä­ki­nen kan­sa. Jos maa­il­mal­la pär­jääm­me, me­nes­tym­me ver­kos­toi­tu­mal­la mui­den mai­den huip­puo­saa­jien kans­sa.

Taan­noin Uni­ver­si­tas 21:n ver­kos­ton tut­ki­mus osoit­ti suo­ma­lai­sen kor­ke­a­kou­lu­lai­tok­sen ole­van maa­il­man te­hok­kain kan­san­tu­loon suh­teu­tet­tu­na. Sen mu­kaan suo­ma­lai­set am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lut ja yli­o­pis­tot suo­riu­tu­vat jopa 20 pro­sent­tia te­hok­kaam­min kuin ta­lou­del­taan sa­man­ko­kois­ten mai­den jär­jes­tel­mät kes­ki­mää­rin.

Tämä osal­taan to­dis­taa, et­tei ky­kyä ver­kos­toi­tua kan­sain­vä­li­ses­ti rat­kai­se, on­ko sa­maan kam­puk­seen ah­det­tu nel­jä­tu­hat­ta vai nel­jä­sa­taa työn­te­ki­jää.

Etua kan­sain­vä­li­seen yh­teis­työ­hön voi­vat sitä vas­toin tuo­da kor­ke­a­kou­lu­jem­me si­jain­nit, eri­kois­tu­mi­nen ja kom­pak­ti kam­pus osaa­vi­ne tut­ki­joi­neen.

TAAK­SE kat­so­mi­sen si­jaan on men­tä­vä eteen­päin. It­se suun­tai­sin kat­set­ta myös am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lui­hin.

Mikä ai­ka­naan on on­nis­tut­tu te­ke­mään yli­o­pis­to­kau­pun­kien suh­teen, tu­li­si teh­dä nyt am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu­paik­ka­kun­nil­le.

Mo­net am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu­jen kam­puk­sis­ta si­jait­se­vat kau­pun­geis­sa, joi­den va­raan Suo­men te­ol­li­nen sel­kä­ran­ka ra­ken­tuu.

Vien­ti­te­ol­li­suu­des­ta elä­vät seu­tu­kau­pun­git tar­jo­a­vat to­sie­lä­män tes­ti­la­bo­ra­to­ri­on yri­tys­ten ja am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu­jen yh­teis­työl­le.

Yh­teis­työn eh­do­ton edel­ly­tys on am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu­tuk­sen ja yri­tys­ten alu­eel­li­nen lä­hei­syys.

On vai­kea ke­hit­tää vä­hä­pääs­töis­tä te­räs­tuo­tan­toa, te­ol­li­sen mit­ta­kaa­van puu­ker­ros­ta­lo­ja tai sul­jet­tuun ve­si­kier­toon pe­rus­tu­via kai­vok­sia, jos it­se tuo­tan­toa ja kor­ke­a­kou­lu­tuk­sen osaa­mis­ta erot­ta­vat sa­dat ki­lo­met­rit. Seu­tu­kau­pun­kien pär­jää­mi­nen on suo­ma­lai­sen vien­ti­te­ol­li­suu­den ko­e­tin­ki­vi.

ME­NES­TY­VÄ ja uu­dis­tu­va suo­ma­lai­nen te­ol­li­suus on mei­dän kaik­kien etu, mut­ta se tar­vit­see ke­hit­ty­äk­seen pait­si am­mat­ti­lai­sia, myös kor­ke­aa kou­lu­tus­ta ja osaa­mis­ta. Sitä löy­tyy yli­o­pis­to­jen li­säk­si mitä suu­rim­mas­sa mää­rin am­mat­ti­kor­ke­a­kou­luis­ta.

Lii­an pit­kään on si­vuu­tet­tu vien­ti­sek­to­rin ja am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu­jen vä­li­nen erot­ta­ma­ton yh­teys ja mer­ki­tys kan­san­ta­lou­del­lem­me. Tä­män soi­si nä­ky­vän kor­ke­a­kou­lu­po­li­tii­kas­sa.

 

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan Puheenvuoro-palstalla 5.10.2018.

Lisää paikkakunnasta: Rovaniemi


Muistan edelleen uutiset Kemijärven sellutehtaan sulkemisesta. Kemijärvi ja koko Itä-Lappi kärsi eniten, mutta se oli isku koko Lapille.

Kemijärven ja lukuisten muiden tehtaiden sulkemisten vuoksi Suomen metsienkäyttö oli pitkään normaalia alemmalla tasolla, metsätaloudellisesti vajaakäytöllä.

Hiljalleen käyttöä on saatu takaisin ylöspäin. Venäjän tuonti on vähentynyt ja myös uusia investointeja on tullut. Kemijärven Keitele Groupin saha lienee yksi parhaista esimerkeistä.

Tiedote medialle 1.11.2018

Metsähallitus on tehnyt päätöksensä luontopalveluille kansallispuistojen ja retkeilyalueiden korjausvelan paikkaamiseksi esitetyistä lisärahoista. Lapin osalta palvelurakenteen kehittämiseen ja korjaamiseen on tulossa rahaa Napapiirin retkeilyalueelle, Auttikönkään luonnonsuojelualueelle sekä Pallas–Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistoihin

Keskustan varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Katri Kulmuni kiertää kesän aikana etenkin Lapin kesätapahtumissa. Alla on listattu päivämäärät ja tapahtumat, joissa Katri vierailee. Kellonajat tarkentuvat joidenkin tapahtumien osalta myöhemmin. Katrin menot löytyvät kokonaisuudessaan kalenterista.

Kansanedustaja Katri Kulmuni (kesk.) huomauttaa, että opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen Yle A-studiossa 17.3. esittämä tavoite yliopistojen määrän vähentämisestä ei ole hallitusohjelman mukainen.

Maakuntien korkeakouluilla on alueilleen suuri merkitys niin tieteen, kulttuurin kuin elinkeinoelämänkin näkökulmasta. Ne ovat olleet monella tapaa aluekehityksen vetureita, eikä ole mitään syytä olettaa, etteikö näin olisi jatkossakin.

Pienillä yliopistoilla on myös muuta kansallista merkitystä. Esimerkiksi Lapin yliopisto kouluttaa lähes neljänneksen Suomen juristeista ja kolmanneksen taideteollisen alan korkeakoulutetuista.

Puhtaasti määrällisesti arvioituna Hankenin, Lapin yliopiston ja Vaasan yliopiston julkaisutehokkuus suhteessa rahoitukseen on korkein ja suurimpien yliopistojen julkaisutehokkuus heikoin.