Kohtuus kaikessa

15.3.2012

Stora Enso on maailmanluokan yritys. On ymmärrettävää, että vaativasta työstä täytyy saada asianmukainen palkka. Viime aikoina on kuitenkin syntynyt vaikutelma, että joissain yritysjohdoissa on vieraannuttu arjesta ja kohtuullisuus on unohtunut. Jos johtajan peruspalkka on miljoona euroa, minkälaiset kannustimet tsemppaavat vielä muutaman ekstramiljoonan hankkimiseen? Kuinka paljon rahaa ihminen tarvitsee?

Helmikuun lopulla uutisoitiin Stora Enson toimitusjohtajan hulppeasta palkasta. Jouko Karvisen palkka oli noussut 132 prosenttia viime vuonna, kertoo Helsingin Sanomat. Miehen peruspalkka on noin miljoona euroa. Valtio on Stora Enson suurin omistaja ja äänioikeuden käyttäjä. Omistajaohjauksella valtio on koettanut kohtuullistaa ylimmän yritysjohdon palkitsemista enintään 40 prosenttiin peruspalkasta.

132 prosentin tulospalkkaus on kohtuuton. Tilastokeskuksen mukaan loppuvuonna 2011 palkansaajien ansiot nousivat keskimäärin kolme prosenttia. Joillakin palkka nousi enemmän, joillain vähemmän ja eräillä ei yhtään. Valtio voisi käyttää omistajan ääntä Stora Ensossa ja pohtia samalla oikeudenmukaisuutta.

Yleisen oikeustajun vastaisia bonuksia on annettu myös Finnairin johdolle. Pari vuotta sitten Finnairin matkustamohenkilökunta suostui yhtiön säästötalkoissa leikkaamaan palkkojaan yhteensä 12,3 miljoonaa euroa. Korkeimmalta yritysjohdolta ei ilmeisesti odoteta vastaavanlaista talkoohenkeä. Finnair nimittäin päätti maksaa noin kolmen miljoonan euron bonukset parillekymmenelle avainhenkilölle.

Suomalainen politiikka on jatkuvaa taistelua veroista ja hyvinvointiyhteiskuntaa koskettavista leikkauksista. Pelkän kovan talousmatematiikan lisäksi politiikkaan kuuluu oleellisena osana myös tunne. Käsitys oikeudenmukaisuudesta pitäisi säilyä jokaisen poliitikon mielessä. Kohtuus ei olisi pahitteeksi myöskään yritysmaailmassa.

Jouko Karvisen reilun sadan prosentin palkankorotus ei takuulla tunnu ihmisistä oikeudenmukaiselta. Lastentarhaopettaja, sairaanhoitaja tai bussikuski ei saa kertaakaan työuransa aikana vastaavanlaista palkankorotusta.

Onko suurten toimitusjohtajien työ vain niin paljon tärkeämpää kuin tavallisten tallaajien? Tuskin. Ilman erilaisia koneenhoitajia, insinöörejä ja siivoojia eivät Stora Ensonkaan laitteet laulaisi. Olisiko vaikka vain yksi lisämiljoona ollut Karviselle riittävä?

 

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Pohjolan Sanomissa 14.03.2012.