26.5.2017

Keskustan vihreät arvot

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan Puheenvuoro-palstalla 26.5.2017.

Keskusta kellotti kunta­vaa­leissa historiansa huonoimman kunta­vaa­li­tu­loksen.

Vuosi­kym­me­nienkin jälkeen keskusta on Suomen pääkau­pun­gissa pienpuolue. Samalla tasolla kris­til­lis­de­mok­raat­tien kanssa.

Keskusta on kuntavaalien alisuoriutuja. Vain kerran toisen maailmansodan jälkeen olemme olleet kuntavaalien ykkönen.

Suurissa kaupungeissa jäimme edus­kun­ta­vaa­lien kannatuksesta. Maakuntien äänet eivät yksin riitä valta­kun­nal­li­seen paalupaikkaan.

Keskusta hävisi halli­tus­puo­lu­eista vähiten. Pidimme pintamme pienissä kunnissa sekä monissa maakun­ta­kes­kuk­sissa. Moni jäi myös kotiin.

OSAAMME nousta. 2000-luvulla keskusta on ollut kolme kertaa Suomen suurin puolue ja sitä kautta pääministerin paikalla. Väliin mahtuvat myös suurimmat tappiot.

Lähi­his­to­ri­asta tiedämme reseptin.

Keskustan muutos maaseudun puolueesta koko Suomen puolueeksi nosti kansan­liik­keen keskisuuresta raskaaseen sarjaan. Sitä ennen demarit huitelivat omissa lukemissa. Kokoomuksen kannatuspohja on ollut aina vakaa.

Kierteen politiikkaan on tuonut sosi­aa­li­de­mok­ra­tian euroop­pa­lainen alho. Se on Suomessakin heijastunut vihreiden nousuna.

TALOU­DEL­LI­SESTI vaikea aika on antanut reaa­li­po­li­tii­kasta irtaan­tu­neelle, empaat­ti­suutta korostavalle puolueelle helpon oppo­si­ti­oa­seman.

Talouden säästöt ovat karkottaneet pehmeämpiä arvoja ajavia nais­kan­nat­tajia vihreiden syliin myös keskustasta.

Nuorena poliittisena liikkeenä vihreiden herkkänä kohtana saattavat olla liian suuret puheet. Populismi kuivuu halli­tus­vallan jälkeen romahdukseen. Talouden tosiasioita ei voi paeta.

Vihreiden yltiösuuret lupaukset esimerkiksi Ruotsissa ovat sulattaneet puolueen kannatuksen. Se on hädin tuskin äänikynnyksen kohdalla gallupeissa.

Vihreät ovat liimautuneet kaikkialla vasemmiston kylkeen, niin myös Suomessa.

KESKUSTAA erottaa muista puolueista näkemys eheästä yhteis­kun­nasta.

Ei ole muuta poliittista voimaa kuin keskusta, joka ajaa tasapainoista koko maan kattavaa politiikkaa.

Hajautettua yhteiskuntaa, joka elää kestävästä kehityksestä, kaupungeista, paikal­li­suu­desta, ekolo­gi­suu­desta ja kansain­vä­li­syy­destä.

Keskustalle kysymys ei ole vallasta tai rahasta vaan ihmisestä. Ihmisyyden kehitystarve on yhtei­söl­li­syyttä ja yrit­te­li­äi­syyttä. Jos joku -ismi kuvaisi keskustaa, se olisi humanismi.

TALOUDEN käänne täytyy muokata arvojamme vastaavaksi sosi­aa­li­re­for­miksi.

Keskustan toimesta Suomessa kokeillaan histo­ri­al­lista perus­tu­lo­ko­keilua.

Työelämän muutoksen ymmärtäminen ja jokaiselle työnteon mahdol­li­suuden antaminen on aikamme suurin perus­tur­vau­u­distus. Sen jatkamiseen tarvitaan sosi­aa­li­ra­di­kaalia keskustaa.

JA KAUPUNGIT. Keskusta on yrittänyt kuusikymmentä vuotta raivata oman tilansa suuriin kaupunkeihin.

Olemme onnistuneet kääntämään monen maakun­ta­kau­pungin keskus­ta­lai­seksi, mutta suurimmat kaupungit ovat vanhan vallan hallussa.

On esitettävä vaihtoehtomme ja näkemyksemme, mitä on kestävä kaupun­gis­tu­minen.

Ollakseen päämi­nis­te­ri­puolue tulevina vuosi­kym­me­ninä keskustan on voitettava myös suurimmissa kaupungeissa.

Katri Kulmuni

kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja