Keskustan Kulmuni: VT21 tärkeä lisäys valtakunnalliseen päätieverkkoon

21.11.2018

Tiedote 21.11.2019

Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt päätöksen tie- ja rautatieverkoston kunnossapitoa määrittävistä valtakunnallisista hoitoluokituksista. Kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää tärkeänä, että koko valtatie 21 Torniosta Kilpisjärvelle kuuluu korkeimpaan kategoriaan pääteiden hoitoluokituksessa.

Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt päätöksen tie- ja rautatieverkoston kunnossapitoa määrittävistä valtakunnallisista hoitoluokituksista. Kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää tärkeänä, että koko valtatie 21 Torniosta Kilpisjärvelle kuuluu korkeimpaan kategoriaan pääteiden hoitoluokituksessa.

- Valtatie 21:llä on valtakunnallista merkittävyyttä, sillä sen kautta kulkee paljon kansainvälistä kuljetusliikennettä. On tärkeää, että koko tieosuus kuuluu pääteiden ykkösluokkaan. VT21:n turvallisuudesta ollaan oltu huolissaan jo vuosikausia. Erityisesti ulkomaiselle rekkaliikenteelle sattuu edelleen harmillisen paljon onnettomuuksia, mikä vaarantaa myös muiden tienkäyttäjien turvallisuutta, Kulmuni sanoo.

Kulmuni korostaa, että nyt annettu asetus koskee vain väylien kunnossapitotasoa, ei esimerkiksi kehittämistä ja investointeja.

- Oli tärkeä ponnistus, että saimme VT21:n lisättyä lausunnoilla olleeseen vajavaiseen pohjaan. Seuraavaksi jatkamme työtä raiteiden sähköistämisinvestoinnin saamiseksi Lappiin niin Keminmaalta Haaparannalle kuin Kolariin, Kulmuni toteaa.

 

Lisätietoja: Katri Kulmuni, puh. 044 2555 903


Ita­li­an po­pu­lis­ti­hal­li­tus on ra­ken­ta­nut en­sim­mäi­sen bud­jet­tin­sa hie­kal­le. Jo val­miik­si vel­kai­nen maa on val­mis li­sä­vel­kaan vas­ta­tak­seen hur­jiin vaa­li­lu­pauk­siin. Ko­mis­sio piti esi­tys­tä niin uto­pis­ti­se­na, et­tä hyl­kä­si sen.

ITA­LI­AN hal­li­tuk­sen muo­dos­ta­neet po­pu­lis­ti­puo­lu­eet ää­ri­oi­keis­to­lai­nen La Lega sekä Vii­den täh­den lii­ke ei­vät het­kah­da EU-ko­mis­si­on tiuk­kaa lin­jaa. Mitä enem­män ko­mis­sio ku­rit­taa Ita­li­an hal­li­tus­ta, sitä suo­si­tum­pi se on ko­ti­maas­sa.

Muu­al­la eu­ro­a­lu­eel­la seu­ra­taan kyl­mä­hi­ki ot­sal­la saa­pas­maan ha­lut­to­muut­ta nou­dat­taa yh­tei­siä sään­tö­jä. Jos Ita­lia ajau­tuu ta­lousk­rii­siin, ei eu­ro­a­lu­eel­la ole mah­dol­li­suuk­sia aut­taa niin isoa kan­san­ta­lout­ta Krei­kan ta­voin.

Ita­li­an naa­pu­rit Es­pan­ja ja Por­tu­ga­li ovat vai­kei­den ta­lous­vuo­sien jäl­keen pääs­seet kas­vun ural­le. Lä­hi­naa­pu­rei­ta ei in­nos­ta Ita­li­an här­vää­mi­ses­tä seu­raa­va kor­ko­jen nou­su. Seu­rauk­set ulot­tu­vat myös muu­al­le Eu­roop­paan. Poh­jois­lai­dal­la esi­mer­kik­si me Suo­mes­sa olem­me teh­neet lu­kui­sia vai­kei­ta jul­ki­sen ta­lou­den uu­dis­tuk­sia, jot­ta maa oli­si pa­rem­mas­sa kun­nos­sa tu­le­vil­le su­ku­pol­vil­le. Jos ta­lous oli­si huo­nos­sa kun­nos­sa, saa­vat de­ma­go­git en­tis­tä enem­män käyt­tö­voi­maa.