17.3.2015

Kemin lukiolaisten skarpit kysymykset: mistä kasvua Suomeen?

Kemin lukion paneeli oli paitsi erittäin hyvin järjestetty, myös yleisö toi oman panoksensa mukaan. 

Kasvusta ja työpaikoista puhuttaessa yritin avata sitä minkälaisia ongelmia meille uhkaa kasaantua sen vuoksi, että olemme jäämässä jälkeen investoinneissa moniin muihin maihin verrattuna. Tämä tarkoittaa, että tavallaan säästämme tulevasta hyvinvoinnista.

Suomessa olemme jäämässä jälkeen investoinneissa moniin muihin maihin verrattuna. Etenkin tuotannolliset investoinnit ovat jääneet jo useamman vuoden jälkeen. Tämä tarkoittaa, että tavallaan säästämme tulevasta hyvinvoinnista.

Toinen Suomen erityispiirre on asuntorakentamisen suhteellisen suuri osuus. Kun nämä laittaa yhteen, ei voi olla tulematta johtopäätökseen, että olemme rakentamassa Suomea kahteen kertaan, sen sijaan, että lähtisimme uudistamaan luonnonvaroihin perustuvaa teollisuutta siellä missä se olisi mahdollista.

En usko, että tämä Suomen kannalta paras strategia. Pidän kyllä markkinataloutta Suomen edun mukaisena ja uskon, että Suomi jatkossakin pärjää avoimena taloutena kansainvälisesti.

Tulisi kuitenkin tunnustaa, että suuryritysten edellyttämä politiikka ei ole yksi yhteen Suomen edun kanssa. En väitä, etteivätkö ne toimisi samansuuntaisesti, mutta väitän, että suuryritykset ajavat heidän etujensa mukaista politiikkaa.

Huolimatta siitä, että Suomi on pitänyt yhteisöverotuksen vertaillen varsin kilpailukykyisenä, ei Suomeen tehdyt investoinnit ole viime vuosina pysyneet edes nykyisen teolllisuusinfran ylläpitämiseen. Tuotantokapasiteetti Suomessa on pienentynyt.

Ulkomaille on suomesta investoitu 1.5-kertaisesti enemmän kuin Suomeen on investoitu. Esimerkiksi Ruotsissa ulosmenevät ja maahan tulevat investoinnit ovat viimeisen vuosikymmenen ajan olleet jokseenkin tasapainossa.

Lähtisin uudistamaan investointipolitiikkaa rohkeampaan suuntaan kolmella tavalla.

  1. ottaisin verotukseen mukaan voimallisemmin nimenomaan investointeihin kannustavia elementtejä. Näitä voivat olla jo tehdyistä investoinneista saatavat nopeammat poistot ja ennen investointeja tehtävät varaukset.
  2. keskittäisin valtionomistajuutta nykyistä enemmän pörssiyhtiöiden ulkopuolelle. En usko, että pieni valtion siivu tekee oikeastaan suuntaan tai toiseen merkitystä jo vakiintuneen pörssiyhtiön toimintakykyyn. Sitä vastoin erityisrahoituksella tai suorallakin omistajuudella voidaan pienemmissä yrityksissä aivan oikein saada vaikuttavuutta aikaan. Erityisesti tavallista korkeamman riskin hankkeita voitaisiin näin lähteä toteuttamaan.
  3. lähtisin panostamaan myös julkiseen infraan. En kerta kaikkiaan voi ymmärtää miksemme laita rahaa tieinvestointeihin tänä aikana, kun työttömyys on suuri, öljy halpaa ja valtionkorot matalalla. Tiet, homekoulut ja terveyskeskukset pitää joka tapauksessa kunnostaa, mutta nousukauden aikaan palkat ja muut kustannukset korkeammalla.