Kaksijakoinen vaali-ilta

19.4.2017

Kirjoitus on julkaistu kolumnina Uusi Rovaniemi -lehdessä 19.4.2017.

Kuntavaali-ilta tuntui kaksijakoiselta. Olin iloinen omasta ja monien ystävieni vaalimenestyksestä ja jatkokaudesta valtuustoissa, mutta samalla suruinen keskustan notkahduksesta. Jos hallituspuolueen kansanedustajana haen vaalituloksesta jotain positiivista, voin todeta vain, että keskusta hävisi hallituspuolueista vähiten edellisten vaalien tulokseen verrattuna.

Kun miettii vuosikymmenten kaarta, oli keskusta pitkään kolmannella sijalla mahtivaltaa käyttäneiden sosialidemokraattien ja kannatukseltaan varsin vakaan kokoomuksen perässä.

Sosialidemokraatit ovat Euroopan tasolla kriisissä, vaikka henkilötasolla ja paikallisesti hienoja saavutuksia nähtiin kuntavaaleissakin. Se, että aikanaan pitkälti yli 25 prosentin, Ruotsissa jopa 30 prosentin puolue jatkoi putoamistaan Suomen kuntavaaleissa, on mielestäni eurooppalaisittain merkillepantava asia. Kuinka uudistua, kun kaikki puolueen satavuotiset tavoitteet on jo hoidettu?

Keskusta on traumatisoitunut hallitusyhteistyöstä kokoomuksen kanssa. Oikeistohallituksen jälkeen keskusta on yleensä hävinnyt vaalit. Heikon opposition mahdollistamana vihreät ovat nousseet opposition äänenkäyttäjäksi paitsi taitavan puheenjohtajan myös ultrapopulistisen linjansa takia. Vihreät on lyhyen poliittisen historiansa aikana yleensä kompastunut hallitusvastuun jälkeiseen romahdukseen.

Ruotsissa vihreät ovat vajonneet äänikynnyksen tuntumaan. Eurooppalaisittain vihreät ovat tehneet yhteistyötä vasemmiston kanssa, ja vihervasemmisto on niittänyt etenkin sosialidemokraateilta kannatusta kaikkialla, niin myös Suomessa.

Keskustan ongelma ei ole kaupungeissa yleisesti, sillä olemme moninkertaistaneet kannatuksemme lukuisissa maakuntakeskuksissa vuosikymmenten kuluessa. Keskustan ongelma on nimenomaan suurissa kaupungeissa.

Keskusta on myös alisuoriutuja kuntavaaleissa. Vain kerran toisen maailmansodan jälkeen on keskusta voittanut Suomessa kunnallisvaalit. Keskustan kannatus on eduskuntavaaleissa useissa suurissa kaupungeissa tuplasti korkeampaa kuin kuntavaaleissa.

Tunnetut nimet keräävät ääniä eduskuntavaaleissa, mutta ilman suurten kaupunkien valovoimaisia nimiä puolueiden kannatukset näyttävät laahaavan kuntavaaleissa.

Jos maaseudun ihmiset haluavat saada äänensä kuuluviin, heidän täytyy äänestää. Monilla maaseutualueilla äänestysaktiivisuus laski. Jos keskusta haluaa olla suurin puolue vielä tulevinakin vuosikymmeninä, on juoksua parannettava suurimmissa kaupungeissa. Siellä missä kannatus on heikointa, on kannatuspotentiaalia kaikista eniten.

 

Katri Kulmuni (kesk.)


Edellinen hallitus leikkasi kunnilta historiallisen paljon. Leikkaukset kirjastoista, päiväkodeista, kouluista ja terveyskeskuksista olivat yhteensä käsittämättömät 1,5 miljardia euroa.

Tämä hallitus on tehnyt myös ikäviä säästöjä, mutta kuntien tilannetta parannetaan.

Niillä järjestetään kaikki arjen peruspalvelut kuten koulu, ikääntyneiden hoiva, kirjastot ja päiväkodit.