Itsekkyys ei saa mennä yhteisen edun edelle

18.5.2016

Ylikansallisten yritysten ja varakkaiden yksityishenkilöiden verosuunnittelu on saanut aiempaa suuremmat mittasuhteet. Samaan aikaan suurten pörssiyhtiöiden ylimmän johdon palkat ja bonukset ovat nousseet nopeammin kuin tavallisten suomalaisten palkat.

Molemmat ilmiöt ovat nykyisessä taloustilanteessa äärimmäisen huolestuttavia suomalaisten yhtenäisyyden näkökulmasta. Olemme rakentaneet suomalaisen menestyksen sen varaan, että saamme mahdollisimman monen suomalaisen mukaan yhteiskuntaan ja työntekoon.

Kirjoitus julkaistu Lounais-Lappi -lehden kolumnina 18.5.2016

Itsekkyys ei saa mennä yhteisen edun edelle

Ylikansallisten yritysten ja varakkaiden yksityishenkilöiden verosuunnittelu on saanut aiempaa suuremmat mittasuhteet. Samaan aikaan suurten pörssiyhtiöiden ylimmän johdon palkat ja bonukset ovat nousseet nopeammin kuin tavallisten suomalaisten palkat.

Molemmat ilmiöt ovat nykyisessä taloustilanteessa äärimmäisen huolestuttavia suomalaisten yhtenäisyyden näkökulmasta. Olemme rakentaneet suomalaisen menestyksen sen varaan, että saamme mahdollisimman monen suomalaisen mukaan yhteiskuntaan ja työntekoon.

Matalat tuloerot ja verovaroin maksetut laadukkaat koulutus- ja terveyspalvelut ovat luoneet turvaa ja taanneet osaavan työvoiman avoimessa maailmassa pärjäämiselle.

Tarvitsemme laajan arvo-keskustelun. Onko suurten yritysten johtajien palkkojen nousu välttämätöntä, jotta pärjäämme kilpailussa? Tuleeko yritysten aggressiivinen verosuunnittelu todella sallia kilpailukyvyn nimissä?

Ylimmän johdon palkkioiden nousua on perusteltu sillä, että kansainvälisessä maailmassa elinkeinoelämän on varmistettava parhaat johtajat. Väite ei saa tukea käytännöstä. Kävin läpi suomalaisomisteisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajat: noin 120 yhtiöstä alle puolenkymmenellä oli ulkomainen toimitusjohtaja, useimmiten ruotsalainen. Suomalaisille johtajille ei puolestaan ole juuri ollut kysyntää ulkomailla Jorma Ollilan kaltaisia poikkeuksia lukuun ottamatta.

Olisivatko samat, kyvykkäät johtajat valmiita tyytymään samaan palkkojen nousuvauhtiin kuin työntekijät? On vaikea uskoa, että johtajapalkkojen nopeampi nousu on menestykselle välttämätöntä. Sitä vastoin se nakertaa suomalaisten yhdenvertaisuutta vaikeassa taloustilanteessa.

Toinen yhtenäisyyttä koetteleva ilmiö on veronkierto ja verosuunnittelu. Veronkierto on laitonta, rikollisin keinoin verojen välttelyä.  Verosuunnittelu on verojen minimointia laillisin keinoin. Siinä tehty tulos siirretään verotettavaksi kevyemmän verotuksen maihin erilaisin järjestelyin. Tähän kykenevät lähinnä kansainväliset suuryritykset ja erittäin varakkaat yksityishenkilöt.

Suhtaudun aggressiiviseen verosuunnittelun kriittisesti. Paikalliset suomalaiset pk-yritykset eivät näin voi toimia, mikä tarjoaa kansainvälisille yrityksille kilpailuetua. Tavallisilta työssäkäyviltä suomalaisilta verot pidätetään jo ennen palkanmaksua.

Tarvitaan korjausliike. Mikäli uusia työpaikkoja synnyttävään työmarkkinasopimukseen päästään, on elinkeinoelämän ylimmän johdon toteutettava lupaamansa omien palkkojen leikkaukset.

Valtionomistuksesta Sipilän hallitus linjasi, että valtionyhtiöiden on näytettävä esimerkkiä arvojohtamisessa ja yhteiskuntavastuun kantamisessa. Johtajilta edellytetään samaa eläkeikää kuin muilta työntekijöiltä. Johdon irtisanomiskorvaukset puolitetaan. Näiden vastapainoksi myös henkilöstöä tulee kannustaa yhtiön omistamiseen. Valtionyhtiöiden verot maksetaan maahan, jossa tulos syntyy. Verotuksen minimointi esimerkiksi veroparatiiseja käyttäen ei ole hyväksyttävää.

Jo aiemmin hallitus on nostanut solidaarisuusveroa ja suurten pääomatulojen veroa. Niitä nostettiin korkeammalle tasolle kuin SDP:n ja Vasemmistoliiton hallitukset tekivät.

Pidän hyvänä, että sekä harmaaseen talouteen että valtion omistajapolitiikkaan on perustettu kaikki eduskuntapuolueet käsittävä työryhmä. Meidän on saatava arvoista lähtevä, suurempi muutos aikaiseksi. Tämä edellyttää pitkäjänteistä, yli vaalikausien ulottuvaa parlamentaarista sitoutumista.

 

Katri Kulmuni

kansanedustaja

Tornio

Lisää paikkakunnasta: Katri varapuheenjohtajaksi


14.6.2018

Kiitos!

Suuret kiitokset kaikille!

Uskomaton määrä ihmisiä halusi tehdä työtä valintani puolesta, pyyteettömästi ja kelloon katsomatta.

Ei voi kuin sanoa: kii­tos rak­kaat ys­tä­vät, ko­e­tan ol­la sen luot­ta­muk­sen ar­voi­nen, jon­ka olen saanut.

Haluan kiittää hyvää ystävääni Antti Kurvista kovasta työpanoksesta kansanliikkeemme eteen. Se kantaa vielä pitkälle.

Samoin kanssaehdokkaat Pekka ja Jirka, teitte ison työn yhteisen aatteemme puolesta.

Sotkamossa valittu puoluejohto: Juhat, Hannakaisa ja Riikka, tästä se alkaa.

Nyt katse tulevaan.

Keskustan varapuheenjohtajakisassa toiselle kaudelleen ehdolla oleva Katri Kulmuni julkaisi tukijalistansa. Katrin tukijoukoissa on 400 keskustavaikuttajaa ympäri Suomea. 

He vetoavat, että jokainen Keskustan puoluekokousedustaja kirjoittaisi Sotkamossa varapuheenjohtajavaalissa Katrin yhdeksi kolmesta nimestä.

- Katrin kampanjaan on lähtynyt ihmisiä helposti mukaan. Katri on kiertänyt varapuheenjohtajana todella ahkerasti kaikissa Keskustan piireissä näiden kahden vuoden aikana. Hänen työnsä tunnetaan, Katrin kampanjapäällikkö Tuja Palosaari kertoo.

Tukijat ovat keskustalaisia vaikuttajia ympäri Suomea. Edustettuina ovat eri ikäiset ja taustaiset ihmiset, päättäjiä paikallistasolta eduskuntaan.

5.6.2018

Kepumyytit

Keskustasta liikkuu mitä moninaisempia väitteitä. Tavallaan on ihan imartelevaa, että juuri Keskusta on monien politiikan hokemien kohteena, mutta mitä on näiden väittämien taustalla?

Onko Keskusta todella auringonlaskun puolue tai vetääkö Keskusta aina kotiinpäin?

Varapuheenjohtajan tehtävä on kiertää kenttää - mielellään korvat auki!

Tätä pestiä ei voi muuten hoitaa.

Kahdessa vuodessa ennätin tämän verran.

Ensi lauantailta toivon valtakirjaa jatkaa kenttäkierrosta.

Mitä mieltä Katri on Suomen EU-jäsenyydestä? Entä aluepolitiikasta?