Huhut valtion kuolemasta ovat liioiteltuja

21.7.2017

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan Puheenvuoro-palstalla 21.7.2017.

Kun Suomea sotien jälkeen rakennettiin, oli politiikan kantava voima kytkeä maa osaksi kansain­vä­listä kauppaa.

Kahdenvälistä kauppaa käytiin itänaapurin kanssa, mutta todellinen mittari oli pärjääminen avoimilla, länteen suun­tau­tu­neilla maail­man­mark­ki­noilla.

Urho Kekkosen teesit ”Onko maallamme malttia vaurastua” johdattivat sodan­jäl­keisen valti­o­joh­toisen teol­lis­tu­misen nousuun.

Vaikka valtion panostuksissa oli kyse teollisuuden kilpailukyvyn vahvis­ta­mi­sesta, sai Kekkonen tässä kovan vastustajan oikeistosta.

Myös Johannes Virolainen oli voimakas mark­ki­na­ta­louden puoles­ta­pu­huja, mutta kasvotonta kapitalismia hän kritisoi.

Vaikka maailma on monilta osin muuttunut, ohjaavat kysynnän ja tarjonnan laina­lai­suudet yhä kauppaa.

Toimivat markkinat tarvitsevat aina myös sääntelyä.

Oikeisto on väärässä ajatellessaan mahdol­li­simman vapaan sääntelyn koituvan kaikkien hyödyksi.

Valitettavan usein se koituu vain vahvimpien hyödyksi.

Oikeisto on väärässä myös pitäessään julkista sektoria jo lähtö­koh­tai­sesti tehot­to­mam­pana kuin yksityistä.

Myös julkinen voi olla tehokas toimija.

Tätä se tulee jatkossakin olemaan paitsi koulutuksen myös terveys­pal­ve­luiden osalta.

Moni meistä helpottui, kun kokoomuksen suurimpia ylilyöntejä vastaan tuli perustuslaki.

Omistamisessa valtion rooli on pienentynyt.

Hallitukset toisensa jälkeen ovat myyneet valtion omaisuutta budjetin tilkkeeksi.

Tämä lähtee oikeistosta, mutta myös sosi­aa­li­de­mok­raat­tien valtakausilla valtion omaisuutta on rahastettu.

Keskustan ajatuksena on ollut luoda sen sijaan jotain uutta.

Jatkossa valtio voisi hankkia uusia omistuksia sieltä, minne edes riskiraha ei vielä hakeudu.

Keskustalaisen ajattelun hienous on ollut se, että olemme keskellä.

Emme ajattele vasemmiston tavoin julkisen sektorin ylivallan paremmuuteen, vaan arvostamme yrittäjyyttä.

Toisaalta tunnustamme puolueista oikealla erottavana tekijänä, ettei markkina-autuuskaan ole onni kaikkeen.

Hallituksessa kokoomuksen kanssa keskustalle tuppaa tulemaan oikeis­to­laisen politiikan leimaa.

Jotta keskusta voi olla vastavoima kokoomukselle, pitää meidän ensin päivittää itsellemme, mikä on suhtau­tu­mi­semme markkinoiden julkiseen ja yksityiseen valtaan.

Hyvinvointiyhteiskunnan rakentajien perillisille valtio on vahva toimija, joka huolehtii jokaisesta – heikosta ja menestyvästä.

Valtio ei kahlitse, vaan mahdollistaa.

Valtio takaa hyvät koulut, terveys­pal­velut, turvallisen ympäristön ja ajassa toimivan lainsäädännön.

Niin haluttaessa valtiolla voi olla vahva rooli kansan­ta­louden kakun kasvat­ta­mi­sessa myös tänä päivänä.

Onko maallamme taitoa vaurastua?


Kirjoitus on julkaistu Uusi Rovaniemi -lehden Eduskunnasta-palstalla 12.7.2017.

Taannoin lappilaisessa kylätapahtumassa eräs herra tuli kertomaan vaimonsa tilanteesta.

Pienituloinen eläkeläispariskunta oli taloudellisesti tiukilla, kun sairauksia oli paljon. Rouvalla täyttyi vuosittain lääkekorvausten omavastuu 605 euroa. Pitkien etäisyyksien maakunnassa matkakorvausten omavastuun 300 euroa joutui maksamaan täysimääräisesti. Asiakasmaksuja terveyskeskus- ja sairaalakäynneistä tulee enimmillään maksettavaksi 700 euroa.

Jos näistä kaikista kolmesta korvauksesta joutuu maksamaan omavastuun täysimääräisesti, kertyy yhdelle sairaalle maksuja vuosittain 1 600 euroa. Se on pienituloiselle iso summa rahaa.