4.2.2015
Helsinkiin Lapin terveiset: Vauhtia vai jarrua kaupungistumiseen? -paneeli Sanomatalossa
Sain kutsun paneeliin Helsinkiin.
Aihe oli sen verran mielenkiintoinen, että päätin lähteä, vaikka Helsinki onkin varsin syrjässä Lapista katsottuna.
Paneelissa minulle kerrottiin, että Helsingin seutu tuottaa 30 % Suomen BKT:sta.
Siihen oli vain pakko sanoa, että itse tulen alueelta, jossa 1% Suomen väestöstä tuottaa 10 % vientituloista.
Aihe kirvoitti ihan mielenkiintoisen keskustelun. Erityisesti tykkäsin olla asioista erimieltä helsinkiläisen Patrik Gayerin (rkp) kanssa. Oli pakko kyllä tarttua väitteeseen, että politiikalla ei voi maan kaupungistumiseen vaikuttaa.
Tässä näin lämpijäisiksi muutama esimerkki politiikan merkityksestä:
Ruotsin Norrbottenin väkiluku kääntyi viime vuonna kovaan kasvuun. Siellä asuu nyt 700 ihmistä enemmän kuin sitä edeltävänä vuonna. Tämän selittää pitkälti Kiirunan kaivos, joka on 100 % valtionomistama.
Teknologioteollisuus esitti juuri maakunnallisen yliopistoverkoston alasajoa ja toimintojen keskittämistä seitsemään "huippuyliopistoon". Lapin yliopistolla on ollut aivan valtava vaikutus Lapin kehittämiselle, samoin Oulussa. Olen aika varma - vaikka en noita aikoja ole elänyt - että niiden perustamista on aikoinaan epäilty.
Helsingin pisara-radan on arvioitu maksavan 956 miljoonaa euroa. Liikenneministeriö arvioi kuitenkin investoinnin olevan yhteiskunnalle noin 458 miljoonaa euroa tappiollisen. Hankkeen kustannukset ylittävät siis lähes kaksinkertaiset hankkeen hyödyt. On poliittinen valinta runnotaanko Helsingin paikallisliikenteen hanke valtion tuella läpi vai ohjataanko nämä varat esimerkiksi koko Suomen nyt rapautuvan tieverkoston kehittämiseen.
Talläinen liike antaisi kunnon sykäyksen Suomen teiden kunnostamiselle juuti nyt halvan öljyn aikaan (öljystä tehtävää bitumia kuluu päällystämiseen aika tavalla). Suurista väylähankkeista olisi kasvun näkökulmasta välttämätöntä toteuttaa teollisia investointeja maahan tuovat liikennehankkeet kuten Sokli. Pisara-rata lähinnä nopeuttaa Helsingin paikallisliikennettä.
Suomi tähtää ihan virallisestikin 100 000 uuteen työpaikkaan yksin biotalouteen. Tämä yhtälö ei voi toimia ilman kaupunkeja ympäröivää elävää maaseutua. Lappi on tästä erinomainen esimerkki. Kemin paperi- ja sellutehtaat saavat puunsa Lapin metsistä. Samoin Tornion terästehtaan kromi tulee Keminmaan kaivokselta.
Paneelissa opin, että Helsingin seutu tuottaa 30 % Suomen BKT:sta. En kerta kaikkiaan voinut olla huomauttamatta, että itse tulen alueelta, jossa 1% Suomen väestöstä tuottaa 10 % vientituloista. Tämäkin tulo perustuu kaupunkeja ympäröivään elävää maaseutuun.