Eikä vieläkään junalla länteen

26.9.2013

Vuoden alussa avattiin uusi ja ehto Haparandabana. Nyt junarata on priimakunnossa Bodenista Kalixiin ja Haaparantaan. Hankkeen hintalappu oli yli 400 miljoonaa euroa. Hinnasta huolimatta Ruotsissa toimiva kansainvälinen raideyhteys malmi- ja mineraalirikkauksien ääreen koettiin kansallisesti tärkeänä. Se oli jopa niin tarpeellinen, että aikataulua kiirehdettiin ja rata valmistui neljä vuotta etuajassa. Raideyhteys Suomeen ja Venäjälle nähtiin merkittävänä asiana.

Suomessa Ruotsin raideyhteydestä ei olla yhtä innoissaan. Meillä ei ole edelleenkään toimivaa rautatietä Länsi-Eurooppaan. Junarata kulkee Torniosta Haaparantaan, mutta sitä ei ole sähköistetty. Irvileuat laulavat, ettei pätkän kunnostaminen kannata, koska maillahan on eri raideleveys ja sähköjärjestelmissä on eroa. Jos ihminen on käynyt kuussa, kai nykytekniikka mahdollistaa edellä mainittujen esteidenkin ylittämisen?

Ruotsalaiset olivat hyvin tietoisia maamme erilaisista raideleveyksistä ja sähköjärjestelmistä. Silti he tekivät mittavan investoinnin kulman taakse. Nyt voisi olla Suomen vuoro. Keminmaan Laurilan ja TornioHaaparannan välisen pätkän kuntoon parsiminen maksaisi noin kymmenen miljoonaa euroa. Se on iso raha, mutta valtion kassassa se on nappikauppaa. Suurempana osana TornioHaaparanta radan sähköistämistä on Kolarin radan sähköistäminen. Valitettavasti niin tavara- kuin henkilöliikenne ovat rataosuudella viime vuosina vähentyneet, mutta entäpä ne malmit? Jos ne lähtevät liikkeelle, lähtee myös Kolarin radan sähköistäminen. Tuolle osuudelle on arvioitu hinnaksi 54 miljoonaa euroa. Se on kahdeksasosa rahasta, jota Ruotsi laittoi Haaparantabaanaan.

Liikennevirasto ei ole ollut ollenkaan kiinnostunut raideyhteydestä Länsi-Eurooppaan. Sille ei kuulemma ole käyttöä. Miten voi olla, ettei kahden maailman vauraimman valtion välillä ole tarvetta raiteilla kulkevalle tavara- ja henkilöliikenteelle? Minä uskon, että käyttöä on. Suomen ja Ruotsin raiderakentamisessa näyttäisi olevan eräs merkittävä ero. Suomessa lähdetään siitä, että olemassa olevat liikennemäärät ohjaavat huomisen tarpeita. Länsinaapurissa ollaan rohkeampia. Siellä tiedetään, että poliittisilla päätöksillä voidaan lisätä myös tulevaisuuden käyttömääriä.

Ensi vuonna selviää, alkaako Luulajasta henkilöliikenne Haaparantaan. En voi välttyä unelmoimasta ajatuksella, että alueestamme tulisi sitä kautta aikamoinen kansainvälisen junaliikenteen keskus. Toivottavasti joku päivä voimme valita hypätäkö kotikaupungista yöjunaan mennäkseen Helsinkiin vai Tukholmaan.

Julkaistu kolumnina Kemi-Torniolaisessa.

Lisää paikkakunnasta: Tornio


Hallituksen lakiesitys raskaan kuorma-autoliikenteen tienkäyttömaksusta eli vinjetistä etenee valtioneuvoston 19.12. tekemän päätöksen mukaisesti eduskuntakäsittelyyn. Kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni on tyytyväinen, että tämä hallitusohjelmaan kirjattu hanke nytkähti pitkän viivytyksen jälkeen eteenpäin.

- On käsittämätöntä, että valtiovarainministeriöltä kesti kolme vuotta saada esitys ylipäänsä lausuntokierrokselle ja että päätöstä piti odottaa vuoden loppuun, Kulmuni sanoo.

Tiedote 21.11.2019

Liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt päätöksen tie- ja rautatieverkoston kunnossapitoa määrittävistä valtakunnallisista hoitoluokituksista. Kansanedustaja, keskustan varapuheenjohtaja Katri Kulmuni pitää tärkeänä, että koko valtatie 21 Torniosta Kilpisjärvelle kuuluu korkeimpaan kategoriaan pääteiden hoitoluokituksessa.

Tornion terästehdas on kiertotalouden paraatiesimerkki. Kaikki tehtaan tuotteet on tehty 70-90 prosenttisesti kierrätetyistä materiaaleista. Teräs on käyttönsä jälkeen taas täysin kierrätettävissä. 

Myyntiin Meri-Lapista lähtee maailman laadukkainta ruostumatonta terästä. 

Terästä tarvitaan moniin modernin maailman keskeisimpiin rakennelmiin: siltoihin, valtamerilaivoihin, pilvenpiirtäjiin ja muihin.

Myös uusiutuvan energian läpimurto, tuulivoima ja aurinkoenergia, tarvitsee toteutuakseen terästä.

Tiedote medialle 1.11.2018

Metsähallitus on tehnyt päätöksensä luontopalveluille kansallispuistojen ja retkeilyalueiden korjausvelan paikkaamiseksi esitetyistä lisärahoista. Lapin osalta palvelurakenteen kehittämiseen ja korjaamiseen on tulossa rahaa Napapiirin retkeilyalueelle, Auttikönkään luonnonsuojelualueelle sekä Pallas–Yllästunturin ja Urho Kekkosen kansallispuistoihin

Keskustan varapuheenjohtaja ja kansanedustaja Katri Kulmuni kiittää maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) sitkeää työtä EU:n maatalous- ja kalastusneuvostossa Itämeren kalastuskiintiöihin vaikuttamiseksi ja lohen salakalastuksen kitkemiseksi.