Alueellinen eriytyminen johtaa omaisuuden uusjakoon

9.3.2016

SUOMESSA on laajasti hyväksyttyä tasata tuloeroja prog­res­sii­visen verotuksen keinoin. Samoin osana sosiaali- ja terveys­pal­ve­luiden uudistamista on tarkoitus estää hyvin­voin­tie­rojen kasvu. Alueellisten erojen tasaamisesta puhuttaessa joutuu usein vastailemaan naljaileviin kommentteihin silta­rum­pu­po­li­ti­koin­nista. Alueellisten erojen tasaamisessa on kuitenkin kyse yhtälailla tasa-arvosta. Suomi on tasa-arvon maa. Toivottavasti myös alueellisen tasa-arvon.

OLEN huolestunut alueellisesta eriytymisestä. Iän kaiken sitä on tapahtunut kaupunkien sisällä, mistä ovat lähtöisin monet perus­ta­van­laa­tuiset yhteis­kun­nal­liset vastak­kai­na­set­telut.

Omaisuuden kautta tapahtuva jako kaupungeissa näkyi omilla alueillaan asuvan porvariston ja ahtaasti asuvan köyhän työläis­vä­estön jännitteenä.

Omistaminen jakaa Suomea tänäkin päivänä. Monet suomalaiset omistavat asunnon, omakotitalon tai kerros­ta­lo­huo­neiston, vanhan kotitilan, kesämökin tai metsäpalan.

Maapalan omistavat kantavat juurevalla tavalla huolta ympäröivästä alueesta ja sen kehityksestä. Useat suvut ovat sidottuja siihen pieneen maapalaan, jonka parasta toivomme.

SUOMEN jakautuessa kasvu­kes­kuk­siin ja taantuviin muut­to­tap­pi­oa­lu­ei­siin, pienen maapalamme arvo voi joko räjäh­dys­mäi­sesti kasvaa tai haihtua menetettynä arvona taivaan tuuliin.

Yksittäisen ihmisen omalla toiminnalla ei ole tässä suurtakaan merkitystä. Merkitystä on aluerakenteen kehityksellä.

Alueellinen eriytyminen merkitsee myös suurta omaisuuden uusjakoa. Vanhenevien maaseu­tu­ra­ken­nusten arvon katoaminen ja etenkin kaupunkien keskus­ta­kiin­teis­töjen arvon monin­ker­tais­tu­minen johtaa ihmiset myös talou­del­li­sesti eriarvoiseen asemaan.

Enää ei voikaan luottaa siihen, että kiinteistön omistaminen kaikkialla olisi kannattavaa. Päinvastoin. Kiinteistö saattaa muuttua arvottomaksi. Rakennuskulut katoavat pankkilainaan, mutta myyntiarvoa kiinteistöllä ei välttämättä enää ole.

Näin mark­ki­na­ta­louden lait toimivat omistamisessa. Kysymys lienee kuitenkin, haluammeko tietoisesti luoda maata, jossa alueet eriytyvät toisistaan?

HELMIKUUSSA Nordregio, Pohjoismaiden yhteinen alue­tut­ki­muksen keskus tuli talou­del­li­silla mittareilla siihen tulokseen, että koko Pohjoismaiden häntäpäässä on kuusi suomalaista aluetta: Lappi, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Kainuu. Tutki­mus­me­ne­tel­millä ja kysy­myk­se­na­set­te­luilla tulos oli varmasti tuo.

Financial Timesin julkaisema fDi Magazine julkaisi viikko jälkeenpäin hieman toisen­lai­silla menetelmillä ja tutki­mus­ky­sy­myk­sillä tehdyn selvityksen. Siinä Kainuu pärjäsi investointien houkut­te­le­vuu­della paremmin kuin yksikään toinen Suomen alue. Riippuu siis siitä, keneltä kysyy ja mitä katsoo.

Ilman vahvaa alue­po­li­tiikkaa ja ymmärrystä koko maan voimavaroista jäisivät Kainuunkin inves­toin­ti­mah­dol­li­suudet uuden kasvun kana­voi­mi­seksi käyttämättä. Olisihan Suomi silloin valtavasti köyhempi maa.

Yhteinen ymmärrys tulisi löytää siitä, että tasapuolinen aluekehitys on kilpai­lu­ky­ky­ämme tukeva, ei heikentävä tekijä.

 

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaan kolumnina 9.3.2016

Lisää paikkakunnasta: Katri varapuheenjohtajaksi


14.6.2018

Kiitos!

Suuret kiitokset kaikille!

Uskomaton määrä ihmisiä halusi tehdä työtä valintani puolesta, pyyteettömästi ja kelloon katsomatta.

Ei voi kuin sanoa: kii­tos rak­kaat ys­tä­vät, ko­e­tan ol­la sen luot­ta­muk­sen ar­voi­nen, jon­ka olen saanut.

Haluan kiittää hyvää ystävääni Antti Kurvista kovasta työpanoksesta kansanliikkeemme eteen. Se kantaa vielä pitkälle.

Samoin kanssaehdokkaat Pekka ja Jirka, teitte ison työn yhteisen aatteemme puolesta.

Sotkamossa valittu puoluejohto: Juhat, Hannakaisa ja Riikka, tästä se alkaa.

Nyt katse tulevaan.

Keskustan varapuheenjohtajakisassa toiselle kaudelleen ehdolla oleva Katri Kulmuni julkaisi tukijalistansa. Katrin tukijoukoissa on 400 keskustavaikuttajaa ympäri Suomea. 

He vetoavat, että jokainen Keskustan puoluekokousedustaja kirjoittaisi Sotkamossa varapuheenjohtajavaalissa Katrin yhdeksi kolmesta nimestä.

- Katrin kampanjaan on lähtynyt ihmisiä helposti mukaan. Katri on kiertänyt varapuheenjohtajana todella ahkerasti kaikissa Keskustan piireissä näiden kahden vuoden aikana. Hänen työnsä tunnetaan, Katrin kampanjapäällikkö Tuja Palosaari kertoo.

Tukijat ovat keskustalaisia vaikuttajia ympäri Suomea. Edustettuina ovat eri ikäiset ja taustaiset ihmiset, päättäjiä paikallistasolta eduskuntaan.

5.6.2018

Kepumyytit

Keskustasta liikkuu mitä moninaisempia väitteitä. Tavallaan on ihan imartelevaa, että juuri Keskusta on monien politiikan hokemien kohteena, mutta mitä on näiden väittämien taustalla?

Onko Keskusta todella auringonlaskun puolue tai vetääkö Keskusta aina kotiinpäin?

Varapuheenjohtajan tehtävä on kiertää kenttää - mielellään korvat auki!

Tätä pestiä ei voi muuten hoitaa.

Kahdessa vuodessa ennätin tämän verran.

Ensi lauantailta toivon valtakirjaa jatkaa kenttäkierrosta.

Mitä mieltä Katri on Suomen EU-jäsenyydestä? Entä aluepolitiikasta?